Tarkastelemme artikkelissamme menneiden elämien tutkimista queer-näkökulmasta. Lähestymme aihetta elämänkerronnan metodologisesta kehyksestä ja pohdimme aihetta aineistonamme olevissa päiväkirjoissa, almanakoissa ja kirjeissä. Pohdimme, miten queeria eli erilaisia normeja haastavaa elämää kerrotaan ja miten se näkyy tai ei näy käyttämissämme aineistoissa.

Käytämme esimerkkinä kemiöläisen kansakouluopettajan Nils Oskar Janssonin (1862–1927) päiväkirjoja ja almanakkoja sekä hänelle lähetettyjä kirjeitä. Janssonin aineistot on arkistoitu pääasiassa Kemiössä sijaitsevaan Sagalundin museoon, jonka Jansson perusti vuonna 1900. Museo on säilyttänyt ja dokumentoinut Janssonin elämää perusteellisesti, mutta toisaalta Sagalund tai Janssonin elämä eivät ole laajalti tunnettuja. Janssonin elämää ei ole aiemmin kerrottu queerista näkökulmasta, vaikka kysymykset esimerkiksi mahdollisista homoseksuaalisista suhteista tulevat esille hänen elämänkerronnallisissa aineistoissaan. Kysymmekin artikkelissamme, mitä voimme päätellä menneisyyden dokumenteista ja miten sieltä löytyviä fragmentaarisia huomioita voi tulkita. Millaisia eettisiä seikkoja on otettava huomioon kerrottaessa menneistä elämistä?