Pitkään jatkuvaan työperäiseen maahanmuuttoon liittyy olennaisena osana puolisoiden ja muiden perheenjäsenten muutto. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida neljäntoista intialaisen ja kahden nepalilaisen työperäisen maahanmuuttajan puolison asettumista suomalaisille työmarkkinoille globaalisti lohkoutuneiden työmarkkinoiden näkökulmasta. Haastateltujen ensisijainen muuttosyy on puolison työ Suomessa, ei oma työllistyminen. Heidän puolisonsa olivat töissä informaatio- ja kommunikaatioteollisuudessa (lyhenne: IT, 10 henkeä) ja etnisissä ravintoloissa (lyhenne: ER, 6 henkeä). Kaikki haastatellut olivat naisia, 25–45-vuotiaita, perheellisiä ja asuneet vähintään vuoden Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan haastateltavien inhimillistä pääomaa, muutto-odotuksia, työllistymistä ja tulevaisuuden odotuksia globaalisti lohkoutuneiden työmarkkinoiden näkökulmasta. Analyysissä naiset jaettiin IT- ja ER-aloilla työskentelevien puolisoiksi. Haastatellut naiset olivat pääsääntöisesti onnistuneet siirtämään inhimillisen pääomansa Suomeen, mutta heidän työmarkkina-asemaansa määritteli silti heidän puutteellinen suomen kielen taitonsa ja sijaintinsa maahanmuuttajavaltaisilla aloilla. IT-puolisoiden tulevaisuudessa näkyi mahdollisuus siirtyä, tarpeen tai halun niin vaatiessa, ulkomaille. ER-puolisot olivat puolestaan sitoutuneet Suomeen. Ryhmien asema globaalisti lohkoutuneilla työmarkkinoilla on hyvin erilainen.