A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Osaavatko 9.-luokkalaiset arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa niitä?
Tekijät: Lehmuskallio, Mari; Helenius, Sofia; Laiho, Venla
Kustantaja: Liikuntatieteellinen seura
Julkaisuvuosi: 2024
Journal: Liikunta ja tiede
Vuosikerta: 61
Numero: 3
Aloitussivu: 84
Lopetussivu: 94
ISSN: 0358-7010
eISSN: 2737-0305
Verkko-osoite: https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2024/liikunta-tiede-lehti-3-2024-sivut-84-94-lehmuskallio-ym.pdf
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/456863139
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan liikunnan opetuksen pääpaino luokilla 7–9 on monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa sekä fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa. Opetustavoite T5 velvoittaa opettajia kannustamaan ja ohjaamaan oppilaita arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan. Ominaisuuksien tason sijaan oppilasarvioinnin kriteerinä on niiden arvioinnin ja harjoittamisen hallinta. T5:n oppilasarviointi on koettu haastavaksi ja toivottu konkreettisia keinoja sen toteuttamiseen.
Summatiivisen tietomittauksen (31 oikein–väärin -väittämää) avulla tutkittiin 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tiedollista hallintaa. Väittämät perustuivat terveystiedon oppikirja- sekä Move!-oppilaspalautekirjauksiin. Samalla kokeiltiin tietomittausta yhtenä T5:n arviointikeinona. Alueellinen aineisto (n = 393) kerättiin loppukeväällä 2022 ja sitä analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin, prosenttiosuuksin, keskiarvovertailuin sekä korrelaatiotarkasteluin.
Tietomittauksen maksimipistemäärästä 31 saavutettiin keskimäärin 16,36 pistettä. En osaa sanoa -vastauksia oli lähes kolmannes kaikista vastauksista. Voima ja liikkuvuus hallittiin tiedollisesti parhaiten ja kestävyys heikoiten. Tyttöjen kokonaispistekeskiarvo oli korkeampi kuin poikien ja ero ilmeni etenkin arviointitiedoissa. Ohjatun vapaa-ajan liikunnan määrä korreloi positiivisesti kokonais- ja harjoittamistietopisteisiin. Myös lisätty koululiikunta oli yhteydessä viimeksi mainittuun.
9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien arviointi- ja harjoittamistiedoissa oli kehittämisen varaa huolimatta liikuntaa harrastavien yliedustuksesta aineistossa. Kestävyydestä tiedettiin vähiten, vaikka kestävyystyyppisen liikkumisen tulisi nuorilla painottua. Kansainvälinen tutkimusnäyttö tukee tietojen merkitystä kunto- ja fyysisen aktiivisuuden tasojen nostamisessa. Peräänkuulutamme kehityskeskustelua fyysisiä ominaisuuksia koskevien tietojen opettamisesta perusopetuksessa.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |