B2 Book chapter

Seutukuntahaastattelut: Varsinais-Suomen alueiden samanlaiset ja erilaiset haasteet




List of Authors: Matti Välimäki

Edition name or number: 1

Publisher: Siirtolaisuusinstutuutti

Place: Turku

Publication year: 2020

Book title *: Varsinais-Suomen maahanmuuttostrategia 2020-luvulle: Tausta-aineistot

Title of series: Julkaisuja

Number in series: 33

Number of pages: 16

ISBN: 978-952-7167-88-5

eISBN: 978-952-7167-89-2

ISSN: 2343-3507

URL: https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/02/si-j-33.pdf


Abstract

Varsinais-Suomen viiden seutukunnan tilannetta tuntevien, julkisissa, hallinnon tai opetustoimen viroissa sekä alueellisissa elinkeinoyhtiöissä tai elinkeinoelämän järjestöissä työskentelevien henkilöiden haastattelut toteutettiin seuraavina ajankohtina: Turun seutukunnassa 22.5.2019, Turunmaa-Åboland seutukunnassa 24.5.2019, Salon seutukunnassa 27.5.2019, Loimaan seutukunnassa 31.5.2019 ja Vakka-Suomen seutukunnassa 18.6.2019. (Haastatellut henkilöt, ks. liite 4.) Kaksi Siirtolaisuusinstituutin tutkijaa haastatteli kutsuttuja asiantuntijoita paikan päällä kussakin seutukunnassa. Haastateltaville lähetettiin etukäteen teemahaastattelurunko (ks. liite 8). Haastattelijat esittivät lisäksi tarkentavia kysymyksiä ja antoivat tilaa keskustelulle. Keskusteluihin osallistujia oli vaihteleva määrä eri seutukunnissa: Turussa kaksi henkilöä, Paraisilla (Turunmaa-Åboland) kolme henkilöä, Salossa seitsemän henkilöä, Loimaalla neljä henkilöä ja Uudessakaupungissa (Vakka-Suomi) neljä henkilöä. Osa kutsutuista ei päässyt paikalle keskustelutilaisuuksiin. Suurin osa paikalle pääsemättömistä henkilöistä vastasi kuitenkin myöhemmin kirjallisesti teemahaastattelurungon kysymyksiin. Myös kirjallisia vastauksia on hyödynnetty tässä luvussa. Seutukuntien asiantuntijoiden haastatteluja ja kirjallisia vastauksia on maahanmuuttostrategian valmistelussa verrattu etenkin yrityskyselyn (ks. luku 4) ja kuntakyselyn tuloksiin sekä muissa haastatteluissa haastateltavien esiin nostamiin näkemyksiin (ks. luvut 6, 7 ja 8). Nostan seuraavassa esille yhteisiä, useammissa seutukunnissa esiin tuotuja teemoja, sekä eroavia piirteitä seutukuntien välillä. On kuitenkin tärkeä huomioida, että myös seutukuntien sisällä, esimerkiksi eri kuntien tai työnantajien välillä voi olla huomattavaa vaihtelua siinä, mitkä työvoimaa yleisesti ja ulkomaalaistaustaista työvoimaa erityisesti koskevat asiat katsotaan tärkeimmiksi. Käsittelen tässä luvussa seutukuntien asiantuntijoiden arvioita elinkeinoelämän ja työelämän nykytilanteesta ja tulevaisuudesta maakunnan seutukunnissa sekä haasteista ja hyvin tai heikosti toimivista käytänteistä koskien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden asettautumista ja työllistymistä. Useissa seutuhaastatteluissa pyrimme pohtimaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa ratkaisuehdotuksia esiin tuotuihin haasteisiin. Käsittelen myös näitä seuraavassa. Varsinais-Suomen seutukuntien työvoiman tarpeet eroavat volyymin ja toimialojen suhteen. Alkutuotannossa työvoiman vaikea saatavuus voi perustua esimerkiksi kausiluonteisuuteen, palkkatasoon tai työn arvostukseen. Yrityksille ja muille työnantajille vaikuttaisi tulevan yhä tärkeämmäksi markkinoida itseään, eli tehdä itsestään houkutteleva työpaikka potentiaalisille työntekijöille. Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin kynnyksen alentamiseksi on toteutettu muun muassa messuja ja rekrytointitilaisuuksia, joissa ollaan tuotu yhteen työnantajia, työnhakijoita ja oppilaitoksia, mutta tämänkaltaisia tapahtumia voitaisiin järjestää vielä enemmän. Suomen tai ruotsin kielen osaamista puoltavat muun muassa työsuojelua ja -turvallisuutta koskevat seikat, työyhteisön tiiviys sekä ylipäätään kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Samaan aikaan tulisi katsoa, mitä voitaisiin työpaikoilla tehdä tilanteen tai tehtävän mukaan, ja mikä on tehtäväkohtaisesti riittävä kielitaito. Alueen ja seutukuntien houkuttavuuteen vaikuttavat tarjolla olevat palvelut, kulkuyhteydet ja paikallisyhteisön vastaanottavaisuus. Varsinais-Suomen suuremmissa kaupungeissa, kuten Turussa ja Salossa, joissa on suhteellisesti enemmän ulkomaalaistaustaisia asukkaita ja muun muassa suuria kansainvälisiä yrityksiä ja oppilaitoksia, kansainvälistyminen on pidemmällä kuin useimmissa maakunnan kunnissa. Erittelen tässä luvussa seuraavia kuutta seutukuntahaastatteluissa käsiteltyä aihealuetta sekä niihin liittyviä hyviä käytänteitä ja haasteita: seutukuntien vetovoimaisuuden osatekijöitä (3.1.), työnantajien rekrytoinnin keinoja ja haasteita (3.2.), rekrytoitujen ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tyypillisimpiä kansalaisuuksia ja eniten ulkomaalaisia rekrytoivia aloja (3.3.), kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja asettautumista (3.4.), kielikysymyksiä työelämässä (3.5.) sekä syrjintää (3.6.).


Last updated on 2021-24-06 at 09:09