Valtioneuvoston hanketta valtiosäännön uudistamiseksi 1970-luvulla on toistaiseksi tarkasteltu lähinnä oikeustieteellisessä kirjallisuudessa. Poliittisen historian alalla aihe on jäänyt marginaaliin, vaikka se ilmaisi laajasti eri poliittisia tavoitteita, ihanteita ja uhkakuvia. Vasemmiston ja osittain liberaalien näkökulmasta reformihankkeella kyseenalaistettiin harvainvaltainen ja demokratiaa rajoittava vallanjakojärjestelmä. Konservatiivit taas mielsivät sen tähdelliseksi ”perityn” yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisessä. Puolin ja toisin valtiosääntöpoliittinen debatti kiinnittyi lähihistorian kokemuksiin. Vasemmisto pyrki presidentin aseman heikentämiseen ja eduskunnan vahvistamiseen, oikeisto taas asettui hajanaisesti vanhan valtiosääntöjärjestelmän kannalle. Jotta valtiosääntöuudistuksen ristiriitoja voidaan ymmärtää, reformihanketta tulee tarkastella osana pidempää historiallista jatkumoa sekä 1960- ja 1970-lukujen taitteen yhteiskunnallista murrosta.