Historian käyttö (engl. use of history, saks. Verwendung von Geschichte,
ruot. historiebruk) on akateemiselta kalskahtava käsite, joka on
Suomessa yhä huonosti tunnettu ja useimmiten varsin kehnosti määritelty.
Jotta käsite olisi käyttökelpoinen erilaisten historiaan liittyvien
poliittisten, eettisten, kulttuuristen ja ideologisten kysymysten
käsittelyssä, sitä tulee mielestämme määritellä paremmin ja avata sen
suhdetta kysymykseen, millaisia tehtäviä ja merkityksiä historiallisella
tiedolla on ylipäänsä yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Historian käytöstä
ovat tämän artikkelin tekijöiden lisäksi kirjoittaneet aiemmin Suomessa
muutamat muutkin, joiden avausten ja pohdintojen varaan tämäkin
artikkeli osin perustuu.

Käsittelemme artikkelissa sitä, mitä kaikkea historian käytöllä voidaan
tarkoittaa sekä sitä, miten eri tavoin historia on nykyhetkessä läsnä.
Aluksi tarkastelemme historia-käsitettä, jonka jälkeen pohdimme, ketkä
kaikki käyttävät historiaa ja historioita. Historian käytön
dramaattisimmat puolet näkyvät usein sodan ja rauhan kysymyksissä, jotka
tässäkin artikkelissa nousevat esiin; historiallista tietoa ja
historiallisia myyttejä voidaan käyttää niin konfliktien lietsomiseen
kuin luottamuksen rakentamiseen. Lopuksi esitämme historian käytön eri
muotoja kuvaavan typologian. Esimerkit olemme valinneet käsitteiden ja
näkökulmien avaamiseksi. Valinnassa korostuvat Suomen historian
”solmukohdat”, elleivät jopa suoranaiset ”kohtalonkysymykset”, ja Viron
nykytilanne, joskin esimerkkejä on myös muualta, kuten Yhdysvalloista ja
Venäjältä