Artikkeli käsittelee identiteettipolitiikan merkitystä Yhdysvaltojen historiallisten
valtasuhteiden valossa. Yhdysvaltalainen identiteettiymmärrys muotoutui lain,
rakenteiden ja käytänteiden seurauksena. Kansalaisoikeusliike 1960- ja 1970 -luvuilla,
ja sitä seuranneet feministien ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavat
liikkeet, politisoivat identiteetin käsitteen.  Kirjoitus avaa identiteettipolitiikan
kehityskaarta ensin vähemmistöryhmien ja myöhemmin valtaväestön poliittisen
toimijuuden kannalta. Keskeinen kysymys yhdysvaltalaisessa kontekstissa on laillinen ja sosiaalinen
oikeus kansalaisuuteen. Väestölaskelmat, joiden mukaan valkoiset jäävät Yhdysvalloissa
vähemmistöksi vuonna 2055 ruokkivat uhkakuvia ja kiistoja oikeutuksesta
yhdysvaltalaisuuteen. Esimerkkeinä tarkastellaan meksikolaistaustaisten yhdysvaltalaisten asemaa
sekä valkoisen valtaväestön kokemuksia demografiakehityksestä. Yhdysvaltain
vuoden 2016 presidentinvaalit toimivat virstanpylväänä
valtavirtaan levinneessä identiteettipoliittisessa keskustelussa värittäen niin
demokraattien kuin republikaanien strategioita äänestäjien huomion
ylläpitämisessä