Suomalaiset sananlaskut tänään – sananlaskut säilyvät, merkitykset muuttuvat
: Liisa Granbom-Herranen
Publisher: Bibliofiilien Seura ry
: Helsinki
: 2019
: Bibliophilos
: 78
: 3/2019
: 19
: 23
Sananlaskut ovat
vaikuttavaa kieltä. Ne kuuluvat puheen ääripäihin: yhtäältä ne kuuluvat
juhlapuheisiin, poliittiseen retoriikkaan ja kirkolliseen puheeseen. Toisaalta
sananlaskuja käytetään mitä arkisimmassa puheessa, lähinnä lipsahduksen
kaltaisina ilmauksina. Mielipiteiksi lähetetyt tekstiviestit ovat varsin
matalan kynnyksen kommunikointikanavia. Sananlasku elää vuorovaikutuksessa, joten on luontevaa, että
puhuttu kieli sananlaskuineen on löytänyt paikan mielipidekirjoituksina
käytetyissä tekstiviesteissä. Muodoltaan viestit ovat lähempänä puhekieltä
kuin kirjallista tuotetta. Tekstiviesteissä sananlaskut tulevat käyttöön
luontevasti: ne ovat kirjoitettua arkikieltä, jossa puheesta tuttujakin
ilmaisuja käytetään vapautuneemmin kuin virallisemmissa teksteissä.
Sananlaskut edustavat
yhtä muuttumattomimmista ja pysyvimmistä suullisen perinteen muodoista, joten
edelleen 2000-luvulla käytettyihin sananlaskuihin kätkeytyy 1800-luvun ilmiöitä
ja käsitteitä. Muutosten hitaus niin yhteiskunnassa kuin elämän käytänteissä
vahvistaa perinteiden ja puheen merkitystä arjen toiminnoissa. Tekstiviestien sananlaskut sijoittuvat kahdeksi
kokonaisuudeksi niiden oletetun iän mukaisesti. Vanhimmat ovat traditionaalisia
sananlaskuja, jotka löytyvät 1900-luvun puoliväliin mennessä tehdyistä
tallenteista ja niihin perustuvista julkaisuista. Näitä nuoremmat sananlaskut,
joista käytän nimitystä modernit sananlaskut, ovat uudempaa perinnettä.
Vaikka vanhoissa suomalaisissa sananlaskuissa käytetään edelleen
agraaritalouden termejä, käytetään sananlaskuja uusissa ympäristöissä ja niiden
tulkinnat muuttuvat. Urbaani elämäntapa on tuonut muutoksia suomalaiseen
sananlaskuperinteeseen. Arkielämässä
useimmiten käyttötilanne antaa sananlaskulle merkityksen ja sananlasku tulee
tulkituksi monien vaikuttavien tekijöiden yhteistyönä. Kirjallisuudessa ja
kääntäjän työssä on toisin, mutta silloin ei enää puhuta arjen elämästä tai
perinteen siirtymisestä. Arkikäytössä sananlaskut elävät, muuttuvat ja uusiutuvat –
kuten maailma niiden ympärillä.