Työelämän kehittämiseen liittyvä keskustelu on perinteisesti ollut esimiesvetoista ja erityisesti johtajuuskirjallisuudessa on painottunut se, miten esimies saa organisaation suorituksen kukoistamaan. Tässä artikkelissa haastamme tämän johtajuusajattelun tarkastelemalla työyhteisöjä arkisen, työkavereiden välisen työn ja yhdessä tekemisen kautta. Käsitteellistämme aktiivisen työkaveruuden ja muodostamme kolme näkökulmaa siihen, miten aktiivinen työkaveruus rakentuu työyhteisöjen arjessa: 1) yksilöllisen itseohjautuvuuden ja jaetun identiteetin välinen vuoropuhelu, 2) ammatillinen erityisosaaminen yhdistettynä empaattisuuteen työkaverisuhteissa sekä 3) myönteisen ilmapiirin luominen ja huonon käytöksen poiskitkeminen. Artikkelimme keskeisenä tuloksena piirtyy kuva johtajuudesta jaettuna ja aktiivisena prosessina, joka toteutuu työkavereiden välillä työn arjessa. Aktiivinen työkaveri edesauttaa omalla toiminnallaan työyhteisönsä onnistumista.