Tässä artikkelissa tarkastelen Naantalin kaupungin julkista historiakulttuuria. Analysoin Naantalin paikallishistoriaa ja avaan näkökulman siihen, miten ja miksi tätä historiaa käytetään. Pyrin esittelemään Naantalin historiakulttuurin erityispiirteitä sekä luomaan yleistettävissä olevan kuvan kuntien tavasta käyttää paikkakuntiin liittyvää historiatietoa ja menneisyysmielikuvia. Monet kunnat näyttäisivät Naantalin tavoin omaksuneen historiakulttuurinsa kertomusytimeksi paikallishistorian. Ongelmallista on, että kaupungin imagoa palvelemaan omaksuttu menneisyyden tulkinta ei riitä synnyttämään kuntalaisissa osallisuuskokemusta. Tällä on kuntien kannalta kulttuuripoliittisia seurauksia. Artikkelin lopussa esitän kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmasta tilanteen tarkasteluun ja jatkotutkimukseen soveltuvia työkaluja.