Prospektio, tai tulevaisuuteen suuntautunut mielensisäinen aikamatkailu viittaa kykyymme heijastaa itsemme mahdollisiin tulevaisuuden tilanteisiin. Tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta prospektiokykymme voidaan ajatella olevan ominaisuus, johon suuri osa tulevaisuudentutkimuksen metodologiasta pohjautuu. Tässä katsauksessa käyn läpi prospektiota nykytutkimuksen valossa, ja käsittelen sen yhteyksiä tulevaisuudentutkimuksen paradigmaan. Käytän apunani Szpunarin, Sprengin ja Schacterin vuonna 2014 esittämää tulevaisuussuuntautuneen kognition jaottelua neljään luokkaan: simulaatioon, ennustamiseen, tavoitteisuuteen ja suunnitteluun, jotka saattavat esiintyä hyödynnettävästä muistijärjestelmästä johtuen joko episodisessa, semanttisessa tai näitä yhdistelevässä muodossa.