Kirjoituksessa raportoidaan havaintoja Turun kaupunginvaltuuston 2000-luvulla kansanäänestysaloitteista käymistä keskusteluista. Siinä tarkastellaan, millä tavoin kaupunginvaltuutetut ovat valtuustokeskusteluissa perustelleet omaa suhtautumistaan kansanäänestykseen ja mihin suuntaan se turkulaista demokratiaa viitoittaa. Kaupunginvaltuutetut torjuivat kansanäänestysaloitteet vetoamalla erityisesti tavallisten kaupunkilaisten puutteelliseen tietotasoon ja hyvän edustuksellisen demokratian toteuttamiseen. Havaintojen esittelyn tuloksena kirjoituksessa suositellaan, että valtuutettujen ja kaupunkilaisten välillä olisi syytä käydä dialogia, jotta aloitteiden hylkäämisen seurauksena tapahtuvaksi pelätty poliittinen luottamus käännetään sen vahvistamiseksi.