ProEduca on peruskoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyönä toteutettu kouluttautumista tukeva ja syrjäytymistä ehkäisevä tutkimus- ja kehityshanke. Hankkeessa pyrittiin löytämään hyviä toimintatapoja eri kouluasteiden ja yhteisöjen tiedonsiirron tehostamiseksi.

Tämä raportti käsittelee Raumalla syksyllä 2005 toteutettua koulutusmallia ja on osa laajempaa ProEducan Satakunnassa toteuttamaa toimintaa. Koulutus oli suunnattu kaikille Rauman yläluokkien (7-9 lk.) opettajille ja toteutettiin kahtena puolenpäivän pituisena VESO –koulutuksena (virkaehtosopimukseen liittyvä koulutus). Koulutuspäivät muotoutuivat siten, että ensimmäisen koulutuksen teemana oli ammatillinen koulutus (toinen aste ja ammattikorkeakoulu) ja toisen koulutuspäivän painopisteenä yritys- ja työelämä. Opettajat (N=96) osallistuivat koulutustilaisuuskokonaisuuteen, jossa tietoa tarjottiin monista eri aiheista, monin eri tavoin (luennot, tutustumiskierrokset, kirjallinen materiaali, yhteistilaisuus). Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli luoda uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja peruskoulun (7-9 luokat) ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten välille. Tavoitteena oli myös selvittää, miten ammatilliseen koulutukseen siirtyvien oppilaiden opintomotivaatiota voitaisiin tehostaa ja siten vähentää opintojen keskeyttämistä. Yhteistyötä lisäämällä pyrittiin parantamaan mm. tietämystä eri kouluasteiden opetussuunnitelmista, oppimistavoitteista ja tukitoimista. Kehittämällä eri kouluasteiden opettajien henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvaa yhteistyötä, saadaan nivelvaiheen yhteistyö ja tiedonsiirto entistä joustavammiksi.

Koulutuksen vaikuttavuuden osalta opettajat pitivät tärkeänä uuden tiedon saamista mm. yritys- ja työelämän nykytilanteesta, sekä peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistä. Vastausten perusteella koulutus tuotti paremmat yhteistyöedellytykset perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen välille kuin koulujen ja yritysten välille. Tämä saattaa johtua siitä, että peruskoulujen opettajat aristavat ottaa yhteyksiä yrityksiin ja myös siitä, että opettajilla ei yksinkertaisesti ole aikaa, eikä koulu-yritysyhteistyöhön varattuja resursseja. Koulutustilaisuudessa verkottumisen kannalta parhaana pidettiin päätöstilaisuutta, jossa mukana olivat koulujen, oppilaitosten ja yritysten henkilökuntaa, sekä koulutuksen järjestäjät.

Opetussuunnitelman perusteissa (2004) todetaan, että työelämään tutustumisjakso tulee järjestää koulutus ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Opetussuunnitelman toteutuminen tältä osin on mahdollista vain yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisen kautta ja yrittäjyyteen kannustamalla. Yrittäjyyteen liittyvien asenteiden on muututtava myönteisemmiksi koulutusta vahvistamalla. Yrittäjyyskasvatus pitäisi mennä koko koulutusjärjestelmän lävitse ja se pitäisi nyt viedä nopeasti opettajankoulutuksen kautta peruskoulunopettajille, koska juuri he ovat avainasemassa asennekasvatuksessa. Ongelmallisin on opiskelun nivelvaihe, jolloin tehdään ratkaisevia tulevaisuuden suunnitelmia. Yhteiskunta ja sen muutokset aiheuttavat paineita yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta järjestäville tahoille. Opettajien lisäkoulutuksen tarpeen ja tarjonnan lisääntyessä yrityskasvatuksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tarkoin mietittävä opetuksen sisältö ja aikataulu. Yrittäjyyskasvatus ei ole mikään kertaluonteinen kurssi, vaan sen tarkoitus on kehittää sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ovat hyödyksi työelämässä ja elinkeinotoiminnassa. Yksinomaan yrittäjyyskasvatuksen kurssin tarjoaminen täydennyskoulutuksena ei ole perusteltua.

Avainsanat: Opinto-ohjaus, koulutus, yritysyhteistyö, yrittäjyys, syrjäytyminen, opettajankoulutus, opintomotivaatio