Niin se vaan ikävä kyllä on että nuoruuden  traumoista ei ikinä pääse eroon ja niihin on palattava yhä uudelleen ja uudelleen.  Yksi monista omistani syntyi 1970-luvulla Stockmannin mainonnan seurauksena.  Tuolloinhan elettiin vielä pula-aikaa, eikä ostoksia voinut esim. tehdä kätevästi verkkokaupoista.  Olin jo tuolloin innokas (pienois)rautatieharrastaja, ja pienillä taskurahoillani pyrin ostamaan Märklinin tuotteita aina kun niitä vain oli saatavilla.  Helsingin Stockmannilla myytiin myös pienoisrautateitä, mutta minun näkökulmastani sitä väärää merkkiä,  Fleischmannin tuotteita  Näissä puitteissa Stockammin tuohon aikaan käyttämä mainoslause ”Stockmann, sieltä saa mitä tahansa” ärsytti suunnattomasti ja sai karvat nousemaan pystyyn.  Kesti parikymmentä vuotta päästä kaunan ja vihan yli ja vasta viime aikoina olen voinut asioida Stockmannilla ilman traumoja.