Refereed journal article or data article (A1)

"Mistä se on tullut se ajatus, että tää on taiteilijoiden saari ja mihin se sit aina välillä unohtuu?”Taidealan toimijat elävän perinnön ja paikallisuuden edustajina Suomenlinnassa




List of Authors: Latvala-Harvilahti Pauliina

Publisher: Labyrintti ry

Place: University of Eastern Finland

Publication year: 2018

Journal: Lähde - Historiatieteellinen Aikakauskirja

Volume number: 15

eISSN: 2489-6195

URL: https://lahde.journal.fi/article/view/70431

Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/37448902


Abstract

Käsittelen artikkelissani suomenlinnalaisten taidealan toimijoiden asemaa kulttuuriperintöyhteisönä, joka etenkin matkailun kontekstissa edustaa elävää perintöä ja paikallisuutta. Tutkin etnografiseen kenttätyöhön perustuvasta viiden taidealan toimijan haastatteluaineistosta, millä tavoin toimijat itse näkevät työnsä ja kasvaneen matkailun välisen suhteen. Tutkimusaineiston sisällönanalyysistä välittyy näkemys Suomenlinnasta yhteisöllisenä ja kansainvälisenä taidekohteena, joka ei vielä ole riittävästi hyödyntänyt maailmanperintökohteena toimimista. Suurimpina haasteina nähtiin taidealan toiminnan kokonaisuutta koordinoivan tahon puuttuminen. Käsitykset Taiteilijoiden Suomenlinna -brändin tarpeellisuudesta, matkailutuotteiden myynnistä ja myyntipaikoista, yleisöosallisuuden vastuista sekä taiteen paikkasuhdetta ammentavista tavoista vaihtelivat. Asutun maailmanperintökohteen avoimuuden ja saavutettavuuden kysymykset ovat monitahoisia ja herättävät pohdintaa siitä, kuinka huolehtia taiteilijoiden työrauhan ja matkailijoiden kohtaamisen välisestä tasapainosta. Taidealan toimijoista voidaan puhua yhtenä joukkona, mutta sen sisällä on monia alayhteisöjä, taidemuotoja ja työskentelytapoja, jotka tulisi huomioida. Vaikka kaikki taiteen alan toimijat eivät halua sijoittaa työtään osaksi turismiteollisuutta, osa toimijoista toivoo Suomenlinnalta vahvempaa taiteilijoiden näkyvyyteen panostamista. Taiteilijoiden Suomenlinna -konsepti voi parhaimmillaan tukea maailmanperintökohteen kulttuurista kestävyyttä ja kulttuurisesti kestävää matkailua luomalla tilaa yhteisölähtöisille ideoille ja muuntuville perinteille sekä paikkasuhteen taiteellisille tulkinnoille.


Downloadable publication

This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Please cite the original version.




Last updated on 2022-07-04 at 17:09