Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys (D4)

Betonielementtijulkisivujen mikrobiologinen toimivuus




Julkaisun tekijätPessi Anna-Mari, Suonketo Jommi, Pentti Matti,Rantio-Lehtimäki Auli

KustantajaTampereen teknillinen korkeakoulu

PaikkaTampere

Julkaisuvuosi1999

Sarjan nimiTampereen teknillinen korkeakoulu, Talonrakennustekniikka, Julkaisu

Numero sarjassa101

ISBN952-15-0337-8

eISBN978-952-15-2744-9

ISSN1237-1483

Verkko-osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201201021003

Rinnakkaistallenteen osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201201021003


Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisessa asuntotuotannossa yleisesti käytettyjen betonielementtijulkisivujen mikrobiologista toimivuutta. Elementtien eristetilassa esiintyvää mikrobikasvua, sen syitä ja vaikutusta sisäilman laatuun tarkasteltiin asumisterveyden kannalta. Kerrostalorakentamisessa on käytetty julkisivurakenteena 1960-luvulta lähtien erittäin yleisesti sandwich-elementtejä. Rakenteen pitkäaikaiskestävyys ei ole vastannut kaikin osin odotuksia ja vanhenevan betonikuoren vauriot ja kosteustekniset puutteet ovat suhteellisen yleisiä. Ulkokuoren kosteustekniset puutteet voivat johtaa eristetilan pitkäaikaiseen kastumiseen, jolloin mikrobikasvu voi olla mahdollista. Tutkimuksessa käsitellään todellisia rakennuksia Etelä-Suomesta. Laajasta rakennusaineistosta (100 kpl) valittu tutkimusryhmä (26 kpl) oli iältään ja pintaratkaisuiltaan vaihteleva. Lisäksi käytettiin kuntotutkimus- ja julkisivukorjauskohteista sekä tarkemmin tutkituista Case-kohteista koostuvaa täydentävää aineistoa (yhteensä 53 rakennusta). Mikrobikasvustojen esiintymistä eristetilassa tutkittiin ulkokuoren läpi porattujen reikien kautta otetuista eristenäytteistä. Näytteiden mesofiilinen mikrobipitoisuus (sienet, sädesienibakteerit ja muut bakteerit) tutkittiin viljelymenetelmällä. Vain 6,6 % kaikista tutkituista näytteistä (1713 kpl) oli selvästi mikrobivaurioituneita. Tutkimusryhmän taloista 40 % ja tutkituista elementeistä 63 % oli luokiteltavissa mikrobien suhteen puhtaiksi. Elementin eristetila osoittautui homesienille ja sädesienibakteereille suhteellisen epäsuotuisaksi kasvupaikaksi. Tutkimusryhmässä julkisivun kunto luokiteltiin ennen näytteenottoa kunnon ja kosteusteknisen toimivuuden mukaan. Rakennuksen julkisivujen huonon kunnon ja ulkoisen runsaan kosteusrasituksen sekä eristetilan mikrobikasvustojen välillä vallitsi selvä yhteys. Ulkoisten tekijöiden perusteella ei voida kuitenkaan ennustaa mikrobikasvustojen esiintymistä tai määrää, koska selkeät kasvustot ovat harvinaisia. Sisäilman mikrobiologinen laatu selvitettiin ulkoseinän eristetilaltaan eri asteisesti mikrobivaurioituneista ja vauriottomista asunnoista toistetuilla Andersen-ilmanäytteillä. Valitut asunnot olivat sisäpuolisilta rakenteiltaan kosteusteknisesti hyväkuntoisia. Eristetilassa havaitun mikrobikasvun vaikutusta sisäilmaan suhteessa muihin lähteisiin ja mittaustilanteeseen mallinnettiin yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla. Voimakas elementin reunaosissa esiintynyt sädesienikasvu vaikutti sisäilman laatuun. Muilla bakteereilla ja sienillä ei havaittu vastaavaa eristeen ja sisäilman yhteyttä. Ulkoilman tausta vaikutti vain sieni-itiöpitoisuuksiin. Eristetilan mikrobikasvu tulee ottaa huomioon korjaussuunnittelussa, jos julkisivuelementtien lämmöneristeen runsas kastuminen on ollut todennäköistä, eli esimerkiksi silloin, kun julkisivuissa esiintyy poikkeuksellista kosteusrasitusta, riskirakenteita tai asunnoissa havaitaan ulkoseiniin liittyviä kosteusjälkiä. Tuloilman oikealla reitityksellä voidaan vähentää eristetilan mikrobikontaminaation vaikutuksia


Last updated on 2021-24-06 at 08:34