Artikkelissa tutkin miehen
ja naisen välistä rakkautta 1600-luvulla. Artikkelin lähteenä toimivat Turun
kuninkaallisen akatemian ja Uppsalan yliopiston konsistorien pöytäkirjat ja
erityisesti avioliittolupauksen rikkomistapaukset, joissa syytettyinä olivat
opiskelijat. Kysyn,
millainen merkitys rakkaudella oli avioliittolupauksen rikkomistapauksissa ja
niitä tutkittaessa miehille ja naisille. Kysyn myös, miten yliopistojen
konsistorit suhtautuivat rakkauteen avioliittolupauksen rikkomistapauksissa. Tuomioistuimissa
käytyjen keskustelujen pohjalta tutkin rakkauden ilmaisemisen käytäntöjä
sekä tunteelle annettuja kulttuurisia ja juridisia merkityksiä. Rakkaudella oli
merkittävä asema miehen ja naisen välisessä suhteessa 1600-luvun Ruotsissa niin
maaseudulla kuin kaupungeissa. Rakkautta osoitettiin erilaisin käytännöin, niin
sanoin kuin teoin. Avioliittolupauksen rikkomistapauksissa rakkaus liitettiin
nimenomaan avioliittoon. Tuomioistuimissa rakkaudesta kummunneen käytöksen
merkitys argumenttina väheni avioliittolupauksen rikkomistapauksissa vuosisadan
loppua kohden, mikä johtui laintulkinnan muutoksista.