Avoimen yliopiston tutkintoväylä on ollut kiistelty aihe koko historiansa ajan, eikä siitä ole muotoutunut laajalti käytössä olevaa sisääntulokanavaa yliopistojen tutkintokoulutukseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisena yliopistot sekä muut toimijatahot avoimen yliopiston tutkintoväylän tänä päivänä näkevät. Empiirisen aineiston muodostavat ns. koulutusrakennetyöryhmän mietintö (OKM 2013:2) sekä siihen annetut lausunnot (n=74). Analyysin tuloksena aineistosta hahmottui kaksi toisilleen vastakkaista puhetapaa, jotka nimettiin sujuvuuden diskurssiksi sekä akateemiseksi diskurssiksi. Sujuvuuden diskurssi puhuu avoimen yliopiston väylän laajentamisen puolesta ja perustelee joustavien koulutuspolkujen tarvetta myös tehokkuuden ja työelämän tarpeiden näkökulmasta. Akateeminen diskurssi taas asettuu vastustamaan väylän laajentamista ja leimaa sen monin tavoin haitalliseksi ja yliopistojen autonomiaa uhkaavaksi. Akateemisuutta korostava puhetapa on aineistossa dominoiva diskurssi, ja se on myös puhetapa, johon kiinnittyvillä toimijatahoilla on yliopistojen opiskelijavalintoja koskevissa asioissa valtaa. Puhetavat, joita artikkeli erittelee, eivät ole siis vain retoriikkaa, vaan todella kehystämässä ja vaikuttamassa niihin ratkaisuihin, joita yliopistoissa tehdään.