Tutkimus on osa Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan
tulvasuojeluhankkeen YVA-menettelyä. Kyselyn avulla selvitetään: 1) tulvien tai
tulvauhan ja tulvasuojelutoimenpiteiden vaikutusta tulvaherkillä alueilla
asuvien tai niitä viljelevien ihmisten arkielämään, 2) vaikutusalueen väestön
suhtautumista tulvasuojeluun ja sen vaikutuksiin sekä 3) virkistyskäytön ja kalastuksen
merkitystä vesistöalueella.

Vastanneista enemmistö suhtautui tulvasuojeluhankkeeseen myönteisesti
tai ehdollisen myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen oli yleisintä Kokemäenjoen
keskiosalla ja Äetsän suunnalla. Kielteisesti suhtautuvien osuus oli suurin Säpilänniemellä.

Toimenpidevaihtoehdoista Pappilankarin perkausta ja
Mommolankosken kunnostusta pidettiin hyväksyttävämpänä kuin Säpilän
oikaisu-uomaa tai laajimpien tulva-alueiden pengerryksiä. Säpilän oikaisu-uomaa
kannattivat maatalousyrittäjät ja maa- tai metsäomaisuutta alueella omistavat.
Pengerryksiin suhtauduttiin enimmäkseen ehdollisen myönteisesti.

Tulvauhan kokeminen oli yleisempää Kokemäenjoen keskiosalla
ja Äetsän suunnalla kuin Säpilänniemessä. Tulvauhkaa kokivat erityisesti
maanviljelijät ja maa- tai metsäomaisuutta alueella omistavat. Merkittävimmät
tulvahaitat olivat kylvön viivästyminen, haitat peltojen kunnolle, sadon laadun
heikkeneminen sekä vesivahingot tuotanto- ja asuinrakennuksille. Hankkeesta aiheutuvina
haittoina nousivat esille tulvasuojelutoimenpiteiden aikainen veden sameneminen
ja penkereistä aiheutuva jokimaiseman muutos.

Hankkeen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat elohopeariski ja
Säpilänniemen pohjavesiesiintymän vedenpinnan lasku. Lisäksi kaivattiin tietoa
erityisesti pengerrysten toteuttamisesta.