Tutkimuksen tarkoituksena oli hankkia Kihdin – Isokarin väyläalueelta perustietoja, joiden perusteella voidaan arvioida laivaliikenteen jatkuvia vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastamiseen. Rantavyöhykkeen kalaston tutkimusta varten kerättiin tutkimusaineistoa rantanuotalla. Ulappa-alueen kalanpoikasnäytteet pyydystettiin Gulf-noutimella ja poikastroolilla yhdeksällä eri osa-alueella heinä- elokuussa 1989. Lisääntymisalueita kartoitettiin sukeltamalla ja haraamalla. Alueet valittiin kalastajien haastattelutietojen perusteella syyskuussa 1989. Kesällä 1989 kuoriutuneita silakanpoikasia havaittiin kaikilla osa-alueilla. Poikasten pituudet vaihtelivat välillä 7 - 30 mm ja tiheydet vaihtelivat rantavyöhykkeessä välillä 0.4 - 40.8 yks./100 m2 ja ulappa-alueella välillä 0.001 - 0.3 yks./100 m2. Lisäksi saatiin rantanuotalla yhdeltä alueelta kesällä 1988 kuoriutuneita poikasia, joiden pituudet vaihtelivat välillä 54 - 75 mm. Ahvenia havaittiin kolmella osa-alueella. Ahventen pituudet vaihtelivat välillä 40 - 106 mm. Muita taloudellisesti tärkeitä kalalajeja ei saatu. Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että silakka lisääntyy ainakin kahdessa paikassa väyläalueella. `Koko väyläalue on eri ikäisten silakanpoikasten syönnösaluetta. Jungfruskärin ympäristö soveltuu pohjan ja kasvillisuuden osalta silakan kutualueeksi. Muualla tutkimusalueella ei pohjan soveltuvuutta silakan kutualustaksi tutkittu. Tutkimusajanjakso oli käytännön syistä lyhyt eikä sijoittunut tärkeimpien talouskalojen, siian ja silakan lisääntymisajankohtaan. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä määrällisiä arvioita taloudellisesti tärkeiden kalalajien kannoista ja lisääntymisestä tutkimusalueella.