Suomen terveyspolitiikassa on
tavoitteena koko väestön mahdollisimman hyvä terveys sekä mahdollisimman pienet
terveyserot eri väestöryhmien välillä, ja tavoitteeseen pyritään muun muassa
terveyskasvatuksella. Terveystiedon lukutaito on melko uusi käsite, jolla
tarkoitetaan yksilön kykyä saada selvää terveysaiheisesta informaatiosta sekä
kykyä soveltaa saamaansa tietoa käytäntöön. Terveystiedon suuri määrä,
keskenään ristiriitaiset tiedot ja tiedon luotettavuuden arviointi voivat
tuottaa maallikoille vaikeuksia, etenkin, kun kaikkea terveyteen liittyvää
tietoa ei ole saatavilla suomeksi, vaan usein pelkästään englanniksi. Kielen
ammattilaisina kääntäjillä on mahdollisuus parantaa asiantuntijoiden ja maallikoiden
välistä ymmärrystä. Terveystieteiden alalla käännöksissä on olennaista ottaa
nk. tavallisen lukijan näkökulma huomioon, mikä usein merkitsee tasapainoilua
tarkkojen tieteellisten termien ja maallikolle ymmärrettävämpien,
asiantuntijoiden mielestä mahdollisesti epätarkempien, ilmausten välillä.
Kääntäjillä on myös mahdollisuus tuottaa erikoisalan tekstien ymmärrystä
helpottavia työkaluja, esimerkiksi erikoisalan sanastoja.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin
tutkijan laatiman raskauspahoinvointiaiheisen englanti–suomi-sanaston
hyödyllisyyttä englanninkielisen raskauspahoinvoinnin hoitosuosituksen
ymmärtämisessä. Tutkimus toteutettiin lomakekyselyllä Turun kaupungin
äitiysneuvoloiden asiakkaille. Tutkittavat (N=42) vastasivat tekstiä koskevaan
kyselyyn joko ilman sanastoa (N=21) tai sanaston kanssa (N=21).

Tutkimushypoteeseja oli kaksi: 1)
Tutkittavat, jotka käyttävät sanastoa apuna erikoisalan tekstiä lukiessaan,
vastaavat tekstiä koskeviin kysymyksiin oikein useammin kuin ne, joilla ei ole
sanastoa apunaan, ja 2) Sanaston käyttö lisää oikeita vastauksia kaikilla
koulutustasoilla.

Sanaston kanssa vastanneet
tutkittavat vastasivat tekstin ymmärrystä mittaaviin kysymyksiin useammin
oikein kuin ilman sanastoa vastanneet tutkittavat (92,1 % vs. 81,0 %,
p=0,0319). Sanaston käyttö lisäsi oikeiden vastausten määrää sekä niiden
vastaajien kohdalla, joilla ei ollut yliopistotutkintoa (77 % vs.
87 %) että niiden kohdalla, joilla oli yliopistotutkinto (85 % vs.
96 %). Koulutusryhmien väliset erot eivät kuitenkaan olleet
tilastollisesti merkitsevät (p=0,111).

Yksinkertainen erikoisalan sanasto
voi parantaa vieraskielisen erikoisalan tekstin ymmärrystä. Tällaisten
työkalujen kehittäminen ja lukijoiden saataville tuominen saattaa parantaa
terveystiedon lukutaitoa ja osaltaan auttaa terveyspoliittisten tavoitteiden,
paremman terveyden ja pienempien terveyserojen saavuttamisessa.