SUOMEN ASIALLA?

Mikä on suomalaisten rooli kansainvälisissä järjestöissä? Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nosti helmikuussa 2013 asian esille YLE:n A-Studiossa aiheuttaen mediakohun ”Brysselin Bobrikovista”. Tämä tapaus herätti Turun yliopiston poliittisessa historiassa keskustelua siitä, millaisia odotuksia suomalaisilla on kansainvälisissä järjestöissä toimivia suomalaisia kohtaan. Tunnettuna sanataitajana Soinin tavoitteena oli tietenkin luoda EU:n talouskomissaari Olli Rehnistä kuva epäisänmaallisuutta uhkuvana EU-virkamiehenä kysymällä, oliko Rehn oikeasti ”Suomen asialla”? Soini pyrki saamaan komissaarin näyttämään suuren organisaation palvelijalta, etäiseltä virkamieheltä, jolle EU:n intressistä on tullut tärkeämpää kuin siitä, mitä Timo Soini pitää ”Suomen etuna”. Tutkijat päättivät selvittää, miten edustajamme maailmalla ovat eri aikakausina roolinsa kokeneet sekä sitä, miten näissä organisaatioissa ja verkostoissa tehty työ on vaikuttanut Suomen kansainvälistymiseen ja miten erilaisia vaikutteita on otettu vastaan.

Suomen asialla? -artikkelikokoelma pohtii, miten suomalaiset ovat toimineet erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä, liikkeissä ja muilla yhteistyöfoorumeilla itsenäisyyden aikana. Tavoitteena on tuoda esille niitä edustajia ja toimijoita, jotka ovat työskennelleet näiden suhteiden parissa. Mukaan on otettu erilaisia foorumeita kuten EU,YK, SEV ja kansainväliset kauppakartellit.  Toiminta kansainvälisissä instituutioissa on monimutkaisempaa kuin Timo Soinin luoma nationalistinen vastakkainasettelu maan edun puolustajien ja epäilyttävien kosmopoliittien välillä antaa ymmärtää. Monimutkaista ilmiötä on lähestyttävä eri näkökulmista huomioiden ne monet asiat, jotka ovat eri aikoina liittyneet suomalaisten toimintaan kansainvälisessä kontekstissa kuten kulttuurishokki, verkostoituminen, vieraantuminen, identiteettikysymykset jne. Kirjan taustalla on ajatus kansainvälisistä suhteista monitasoisena ilmiönä, jossa myös kansalaisyhteiskuntien väliset suhteet vaikuttavat diplomaattiseen tasoon, ja niitä voidaan siten tutkia itsenäisesti siinä missä valtioidenkin välisiä suhteita. Kansainvälisissä järjestöissä toimiminen ovat tärkeä osa Suomen kansainvälisiä suhteita, joten niiden tutkiminen lisää merkittävällä tavalla ymmärrystämme Suomen ulkosuhteista.