Tutkimuksessa tarkastellaan käsityötuotteen synnyttämiä merkityksiä. Tutkimusaineisto on kerätty Rauman opettajankoulutuslaitoksen lastentarhaopettaja-koulutusohjelmaan kuuluvan Kuvataide- ja käsityökasvatus –kurssin yhteydessä. Kurssin lähtökohtana on Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli, jota sovelletaan taidekuvaan eläytyen. Taidekuvasta syntyneet assosiaatiot käsitteellistetään, ja ne täsmentyvät käsityötuotteen suunnitelmaksi. Yksin ja ryhmissä tapahtuva reflektointi muodostuu tärkeäksi suunnittelun ja toteutuksen perustaksi sekä tulkinnan pohjaksi. Tutkimuksessa liikutaan käsityötieteen ja taiteen välimaastossa ja annetaan esimerkki kahden aineen integroinnista.

Tutkimuksen menetelmällinen lähtökohta on semiotiikassa. Käsityöilmaisun merkitystä tarkastellaan pragmaattisen merkkikäsityksen näkökulmasta. Tekijälle muodostuu käsityötuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin aikana merkityksiä, joita tulkitaan tukeutumalla Peircen fenomenologisiin kategorioihin. Tutkimusaineistona on tekijöiden valmistamat tuotteet ja niiden portfoliot.

Ikoniset viittaussuhteet esiintyvät opiskelijoiden kurssitöissä käytettyinä väri-, materiaali-, muoto- ja tyylivalintoina. Myös tuotteen sijoitusympäristö vaikuttaa sen ikonisuuteen. Opiskelijat pääsevät irti alkuperäisteoksesta ja pohtivat kokemustaan tietoisesti: Omaa elämää koskettavat tapahtumat, haaveet ja tulevaisuuden näkymät nousevat pinnalle. Qualisignina tuotteet viittaavat samankaltaisuudellaan lähtökohtateokseen, opiskelijoiden omiin luonnoksiin tai muistiinpanoihin. Tuotteissa ei kuitenkaan esiinny taideteosten matkimista, vaan syntyneet mielikuvat on muokattu sopiviksi suunniteltavaan tuotteeseen.

Indeksiset viittaussuhteet korostuvat tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessin merkityksessä, sillä prosessi muodostuu tekijälleen tärkeäksi tehtäväksi. Prosessi on opettavainen esimerkki omista mahdollisuuksista ilmaista itseään. Tähän liittyy myös se, että tuotteet on omin käsin valmistettuja. Ryhmätyöskentelyssä yhteinen tavoite ja sen saavuttaminen tiivistää ryhmäläisten yhteenkuuluvuutta. Tuotteiden indeksisiä viittauksia ovat myös käyttöön liittyvät seikat. Näitä ovat esimerkiksi lämpimyys ja käyttöominaisuudet, esimerkiksi pestävyys ja silitettävyys. Sinsingina tuote viittaa tuotteen merkitykseen sellaisenaan, jolloin se on esimerkiksi lahja läheiselle ihmiselle.

Symbolisia viittaussuhteita kurssitöissä on runsaasti. Näitä ovat viittaukset käytetyn värin, muodon, kuvioinnin, materiaalin ja tyylin avulla. Kuvioinnin avulla tekijät korostavat tuotteen henkilökohtaisia merkityksiä. Legisign-viittaukset perustuvat sääntöön toisten merkkien tuottamiselle. Tämä osio ei korostu tutkimuksessani, sillä tekijän pohtima henkilökohtainen symboliikka saa enemmän merkitystä.