A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Yliopistot yrityksinä? – Merkkejä ja merkityksiä Suomessa ja Euroopassa
Alaotsikko: Merkkejä ja merkityksiä Suomessa ja Euroopassa
Tekijät: Koivula Jenni, Rinne Risto, Niukko Sanna
Julkaisuvuosi: 2009
Journal: Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja
Vuosikerta: 40
Numero: 1
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan empiirisesti suomalaisen korkeakoulutuksen muutostrendejä ja niille annettuja merkityksiä yliopistojen yritysmäistymisen näkökulmasta. Analyysi perustuu Euroopan unionin rahoittamaan EUEREK-tutkimushankkeeseen ja sen suomalaiseen haastattelu- ja dokumenttiaineistoon kolmesta eri tapausyliopistosta. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että selkeitä yritysmäisyyden ilmentymiä, kuten ohjausjärjestelmien vahvistaminen, rahoitusperustan monipuolistaminen ja yliopiston reuna-alueiden toimintojen laajentaminen, löytyy kaikista tapausyliopistoista ja myös niiden kehittämiselle
edelleen on paineita. Sen sijaan yritysmäisyyden syvällinen sisäistäminen vaihtelee erityisesti tieteenalasta ja sen kaupallisesta sovellettavuudesta riippuen. Varsinaiset
tieteenalalaitokset eivät ole luopumassa perinteisistä akateemisista periaatteistaan,
mutta niiden rinnalle on hyväksytty osin ristiriitaista viestiä välittäviä yritysmäisiä toimintatapoja ja arvoja. Suomalaisen yliopistojärjestelmän kahden viime vuosikymmenen muutoksia verrataan muiden eurooppalaisten korkeakoulumallien kehitykseen.
Artikkelissa tarkastellaan empiirisesti suomalaisen korkeakoulutuksen muutostrendejä ja niille annettuja merkityksiä yliopistojen yritysmäistymisen näkökulmasta. Analyysi perustuu Euroopan unionin rahoittamaan EUEREK-tutkimushankkeeseen ja sen suomalaiseen haastattelu- ja dokumenttiaineistoon kolmesta eri tapausyliopistosta. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että selkeitä yritysmäisyyden ilmentymiä, kuten ohjausjärjestelmien vahvistaminen, rahoitusperustan monipuolistaminen ja yliopiston reuna-alueiden toimintojen laajentaminen, löytyy kaikista tapausyliopistoista ja myös niiden kehittämiselle
edelleen on paineita. Sen sijaan yritysmäisyyden syvällinen sisäistäminen vaihtelee erityisesti tieteenalasta ja sen kaupallisesta sovellettavuudesta riippuen. Varsinaiset
tieteenalalaitokset eivät ole luopumassa perinteisistä akateemisista periaatteistaan,
mutta niiden rinnalle on hyväksytty osin ristiriitaista viestiä välittäviä yritysmäisiä toimintatapoja ja arvoja. Suomalaisen yliopistojärjestelmän kahden viime vuosikymmenen muutoksia verrataan muiden eurooppalaisten korkeakoulumallien kehitykseen.