Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu pitkälti kulttuuriltaan yhdenmukaista väestöä varten. Monikulttuurinen hoitotyö on yksi osaamisalueista, joka valmistuvan opiskelijan tulee hallita. Sairaanhoitajien tulee olla kulttuurisesti kompetentteja voidakseen hoitaa laadukkaasti eri kulttuuritaustaisia potilaita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurista kompetenssia, etnisiä asenteita sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi kartoitettiin, kuuluiko monikulttuurisen hoitotyön opetus vastaajien koulutukseen.

Kyseessä oli kuvaileva korrelatiivinen tutkimusasetelma. Aineisto kerättiin neljästä eri ammattikorkeakoulusta (n=295 opiskelijaa, vastausprosentti 90%) Etelä-Suomen alueelta käyttäen kansainvälistä, strukturoitua (kulttuurinen kompetenssi) sekä puolistrukturoitua mittaria (etniset asenteet). Mahdollisia kulttuurisen kompetenssin tasoja oli neljä; osaamattomuus, tietoisuus, varmuus ja kompetenssi. Etnisten asenteiden osalta selvitettiin opiskelijoiden halukkuutta hoitaa suomenruotsalaisia, romaneja sekä venäläis- ja somalialaistaustaisia potilaita. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoin kysymys induktiivisella sisällönanalyysilla.

Suurin osa vastaajista oli kulttuurisesti tietoisella tasolla (74 %), loppujen ollessa kulttuurisesti varmalla tasolla (26%). Valtaosa vastaajista (86%) oli opiskellut monikulttuurista hoitotyötä jossain muodossa koulutuksen aikana. Etniset asenteet olivat kokonaisuudessaan enemmän positiiviset kuin negatiiviset. Eettisesti orientoituneilla opiskelijoilla oli merkittävästi positiivisemmat asenteet kaikkia etnisiä ryhmiä kohtaan. Kulttuurisen kompetenssin ja etnisten asenteiden summamuuttujien välillä havaittiin positiivinen korrelaatio (r=332). Vastaajat, jotka puhuivat vähintään yhtä vierasta kieltä, olivat olleet vaihto-opiskelijoina ja kohtasivat vieraita kulttuureita päivittäin vapaa-ajallaan ja työssään saivat merkittävästi korkeammat pisteet sekä kulttuurisesta kompetenssista että etnisistä asenteista. Lisäksi muualla kuin Suomessa syntyneet vastaajat saivat korkeammat pisteet kulttuurisesta kompetenssista.

Kulttuurisen kompetenssin taso oli matalahko huolimatta siitä, että suurin osa vastaajista oli opiskellut monikulttuurista hoitotyötä. Opetusmenetelmät ja –sisällöt vaihtelivat paljon ja jatkossa onkin syytä tutkia opetusmenetelmien vaikuttavuutta. Hoitotyön koulutuksen tulisi tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuuksia olla tekemisissä eri kulttuurien edustajien kanssa sekä mahdollisuuksia parantaa kielitaitoa. Opiskelijoiden eettisen ajattelun edistäminen saattaa luoda positiivisempia asenteita eri kulttuureita kohtaan sekä parantaa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia.

Avainsanat: kulttuurinen kompetenssi, etniset asenteet, hoitotyön koulutus

*******************************************************************************************************

Immigration to Finland has increased significantly over the past decades. Finnish healthcare system, however, is built based on a rather homogenous society, which may cause problems to respond to the needs of a multicultural population. Multicultural nursing is one of the key competencies graduating nursing students need to learn in nursing education. Nurses need to be culturally competent be able to provide equal, high quality care considering patient’s cultural needs to multicultural patients in their daily work. The purpose was to describe nursing students’ cultural competence and ethnic attitudes and explore possible associations between the variables and background variables and to explore whether teaching multicultural nursing skills was implemented in nursing education of not.

Data was collected from graduating nursing students’ (n=295, response rate 90) from four polytechnic schools using a structured (Cultural competence) and a semi-structured scale (Ethnic attitudes). There were four possible levels of cultural competence: incompetence, awareness, safety and competence. Ethnic attitudes considered major ethnic minorities (Finnish Swedes, Finnish Roma, Somali and Russians). Data was statistically analyzed and content analysis was applied for the open-ended question.

Majority of the respondents (74 %) was on culturally aware level. 26 % were on culturally safe level. Majority of the respondents (86 %) had received education on multicultural nursing. Ethnic attitudes in total were more positive than negative. Ethically oriented students had significantly more positive attitudes towards all ethnic groups. A moderate, positive correlation was found between cultural competence and ethnic attitudes (r=0,332). Respondents who spoke at least one foreign language, had been exchange students and who met foreign cultures daily in their personal life and on duty, scored significantly higher on cultural competence and ethnic attitudes. Furthermore, respondents who were born outside Finland scored higher on cultural competence.

Graduating nursing students’ cultural competence was relatively low regardless that majority had studied multicultural nursing. The content of teaching as well as teaching methods varied a lot and therefor, in the future, effective educational methods should be examined and used. Education should provide possibilities for all students to meet different cultures frequently and to improve linguistic skills. Enhancing students’ ethical thinking may generate more positive attitudes and enhance cultural competence.

Key words: cultural competence, ethnic attitude, nursing education