D4 Published development or research report or study

Miksi kaupunkilainen roskaa? Rakennusviraston verkkokyselytutkimus




List of Authors: Haverinen Risto

Publisher: Helsingin kaupunkin tietokeskus

Place: Helsinki

Publication year: 2008

Title of series: Tutkimuskatsauksia

Number in series: 3

Volume number: 2008

ISBN: 978-952-223-070-6

ISSN: 1455-7266

URL: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_04_02_tutkkats_3_haverinen.pdf


Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kaupunkilaisten roskaamiseen liittyviä kokemuksia, asenteita ja odotuksia. Käyttäytymisen ja roskaantumisen syy-yhteyksiä analysoitiin avoimen internetkyselyn avulla. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, millä tavoin kaupunki voi parhaiten toimia asukkaidensa kumppanina yhteisten alueiden siisteydestä huolehdittaessa. Tutkimuksen tulokset auttavat roskaamisen vastaisessa työssä.

Kaupunkilaiset pääsivät vastaamaan kyselyyn 19.6.–30.9.2007 välisenä aikana Helsingin kaupungin rakennusviraston, ympäristökeskuksen, Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton (Helka ry) ja Hyvä kasvaa Helsingissä -kampanjan verkkosivuilta. Kyselyssä roskaamishavainnot rajattiin koskemaan Helsingin kaupungin yhteisiä alueita.

Tutkimuksessa vertaillaan kahden eri aineiston suoria jakaumia. Kaikille avoimeen kuntalaiskyselyyn vastasi 1024 henkilöä, joista 91 % asui Helsingissä ja 9 % pääosin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Tutkimuksen erityiskohderyhmäksi valittiin helsinkiläisten peruskoulujen 8-luokkalaiset, jotka pääsivät vastaamaan heille suunniteltuun omaan verkkokyselylomakkeeseen 17.9 –5.10.2007 välisenä aikana opettajan sopivaksi katsomalla oppitunnilla. Tähän 8-luokkalaisten kyselyyn vastasi 555 oppilasta.

Kuntalaiskyselyn ja 8-luokkalaisten kyselyn suorat jakaumat osoittivat vastaajaryhmien välillä näkökulmaeroja useissa roskaamisongelmaan liittyvissä kysymyksissä. Kuntalaiskyselyyn vastanneet suhtautuivat 8-luokkalaisten kyselyyn vastanneita jyrkemmin roskaamiseen. Heidän mielestään roskaamisen tärkein syy on välinpitämättömyys ja piittaamattomuus muista ihmisistä. 8-luokkalaiset puolestaan pitivät tärkeimpänä syynä sitä, ettei roskista ole näköpiirissä, eikä roskia viitsitä kantaa mukana.

Kun kysyttiin, mikä on paras keino kannustaa kaupunkilaisia huolehtimaan roskistaan, kuntalaiskyselyyn vastanneet kannattivat 8-luokkalaisia selvästi enemmän positiivista ympäristövalistusta ja asennekasvatusta. Valistuksen ja asennekasvatuksen tärkeänä pidetty kohderyhmä, kouluikäiset, näytti suhtautuvan skeptisesti kyseiseen keinoon. 8-luokkalaiset kannattivat parhaana keinona roskisten tuntuvaa lisäämistä ja suurentamista ja toiseksi eniten tiukkaa valvontaa ja sakotusta. Vastaajaryhmien näkemykset erosivat myös suhtautumisessa kasvatukseen. Kuntalaiskyselyyn vastanneiden mielestä huono kasvatus tai kasvatuksen puute vaikutti yhteiskunnallisena tekijänä toiseksi eniten roskaamiseen. 8-luokkalaisten vastauksissa se oli vaikuttavana tekijänä tärkeysjärjestyksessä vasta yhdeksännellä sijalla.

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnalliseen vastuuseen kasvaminen ja välinpitämättömyyden kitkeminen edellyttäisivät nykyistä selkeämpien rajojen asettamista. Tulosten perusteella on erityisen tärkeää, että roskaamisesta ja yhteisistä alueista huolehtimisesta keskustellaan säännöllisesti päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa ja myös vanhempia informoidaan ympäristövalistuksen tarpeesta. Viestittäessä eri ikäryhmille roskaamisen yhteiskunnallisista seurauksista heitä on puhuteltava heidän omalla kielellään ja heille sopivissa medioissa.


Last updated on 2021-24-06 at 11:58