Tässä artikkelissa tarkastelen 1800-luvulla Suomeen uutena
tartuntatautina levinneen koleran herättämää pelkoa turkulaisten
sanomalehtien sekä aikalaislääkäreiden kirjoituksien kautta.
Sanomalehtikirjoituksissa ihmisille jaettiin käytännön ohjeita epidemiaa
vastaan ja pyrittiin hälventämään epäluuloja ja huhupuheita taudin
ympärillä. Sen sijaan ja esimerkiksi Finska Läkare-Sällskapets -seuran
julkaisut keskittyivät lääkäreiden väliseen keskusteluun siitä, miten
epidemiaa tulisi parhaiten suitsia.

Epidemian pelko alkoi jo ennen koleran saapumista Suomeen ja Turkuun,
sillä taudin kulkua läpi Euroopan ja erityisesti sen leviämistä
Venäjällä seurattiin lehdistössä tiiviisti kirjeenvaihtajien raporttien
kautta. Kun kolera levisi Turkuun, kansalaisia ohjeistettiin muiden
käytännön toimenpiteiden lisäksi myös olemaan pelkäämättä ja
murehtimatta, sillä negatiiviset tunteet altistivat sairastumiselle
entisestään. Ihmiset eivät kuitenkaan suhtautuneet epidemioihin täysin
huolettomasti, mistä kertovat koleraa käsittelevät huhupuheet, joissa
epäiltiin taudin johtuvan kaivojen myrkyttämisestä tai muista
tahallisista toimenpiteistä. Lääkäreiden keskinäisistä kirjoituksista
puolestaan välittyi usein optimistinen asenne ja usko tieteen
kehittymiseen, mutta myös hetkittäinen epätoivo tilanteessa, jossa
koleraan sairastuneen potilaan hyväksi ei ollut tehtävissä juuri mitään.
Huoli ja turhautuneisuus rajautuivat kuitenkin lääkäreiden omiin
keskustelukanaviin. Sanomalehdissä lääkäreiden ja virkamiesten toimesta
julkaistut kirjoitukset korostivat toiveikkuutta epidemioiden keskellä.
Tämä oli mahdollisesti myös reaktio epidemioiden herättämään pelkoon,
joka nähtiin terveyttä uhkaavana tekijänä humoraalioppiin ja
miasma-teoriaan perustuvassa lääketieteellisessä viitekehyksessä.

Vaikka 1800-luvulla monet erilaiset epidemiat koettelivat Turkua,
voidaan koleraepidemioita ja niiden herättämää pelkoa pitää ainakin
osittain omaleimaisena ilmiönä. Tauti oli paitsi uusi ja vieras, myös
erittäin raju. Epidemiat levisivät ja tappoivat nopeasti ja aikalaiset
vertasivat koleraa jopa ruttoon. Tämä vaikutti kolerapelon kokemiseen
sekä siihen, miten taudista kirjoitettiin.