Kirjoitus avaa vaihtoehtoisia näkökulmia Suomen Akatemian äskettäin julkaiseman Tieteen tila 2014 –raportin arvioihin suomalaistieteen kansainvälisestä tasosta. Viittausindikaattoreihin perustuvien laskelmien nojalla Akatemian raportti päätyy siihen, että Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitasoa parempi, mutta 2000-luvulla Suomi olisi kuitenkin jäänyt monista OECD-maista jälkeen. Etenkin jälkimmäinen väite otetaan kirjoituksessa kriittiseen tarkasteluun.

Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta ja Alankomaista laadituissa tuoreissa kansallisissa raporteissa kunkin maan tieteen taso määritetään ensisijaisesti eri tieteenaloille jakautuvien julkaisumäärien perusteella. Akatemian raportti sen sijaan määrittää Suomen tieteen kansainvälistä tasoa normalisoitujen viittausmäärien nojalla. Kirjoitus käsittelee tapoja muodostaa kansainvälisesti vertailukelpoinen kuva Suomen tieteen tasosta; analyyseissa hyödynnetään Thomson Reutersin InCites TM:n avulla saatavia tieteenaloittaisia julkaisutietoja kuuteen ”päätieteenalaan” tiivistettynä. Kirjoituksessa muistetaan kuitenkin myös WoS-julkaisujen rajoitukset niin tieteenaloittaisen kattavuuden kuin englanninkielen ylivallankin suhteen. Joka tapauksessa tieteellisen toiminnan yksiselitteinen tulos on vertaisarvioinnin läpäissyt julkaisu. Niiden eikä pelkästään viittausten nojalla voidaan määrittää perustellusti suomalaistieteen kansainvälistä tasoa.

Kirjoituksessa asiaa analysoidaan lyhyesti suhteuttamalla kunkin alan vuosittaiset tulokset (WoS-julkaisut) vuosittaisiin panoksiin (professorityövuodet). Arvioitaessa Suomen tieteen tason väitettyä jälkeen jäämistä kuusi ”päätieteenalaa” kattavan neljäntoista OECDmaan keskinäisvertailun avulla saadaan maiden väliset kokoerot otetuksi huomioon suhteuttamalla julkaisumäärät maan väkilukuun. Analyysi osoittaa, että neljäntoista OECD-maan vertailussa Suomi menestyy hyvin sijoittuessaan kahdella alalla toiseksi, kahdella alalla viidenneksi ja kahdella alalla seitsemänneksi. Akatemian raportin viittausindekseistä tekemä johtopäätös Suomen tieteen tason laskusta sen nojalla, että (jaksolla 2009–2012) 13 OECD-maata sijoittuvat Suomen edelle, ei päde tarkasteltaessa tieteen tasoa väkilukuun suhteutettujen julkaisumäärien nojalla. Sitä, mistä Akatemia raportoi viittausindikaattorien osoittamana vaikuttavuutena, kirjoitus käsittelee kansainvälisenä näkyvyytenä (suomalaisille kertyneiden viittausten osuus alan koko viittauskertymästä) sekä noteerattavuutena (tulla viitatuksi vs. jäädä viittaamatta). Kummassakin suhteessa Suomi menestyy väitettyä paremmin.