Suomalaisilla sanalaskuilla on aina ollut kiinteä yhteys suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin sekä yleismaailmallisiin virtauksiin. Kirkon ja valtion suhde vaikutti sananlaskujen muistiin merkitsemiseen jo 1500-luvulta alkaen. 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin asti oli taloudellisella, yhteiskunnallisella ja ideologisella rakentei­den muutoksella vaikutusta perinteiden tutkimukseen Suomessa. Euroopan yhdistymisen myötä on 2000-luvulla ollut jälleen havaittavissa tarve oman kansallisen perinteen tutkimiseen. Tässä katsauksessa tarkastelen suomalaista sananlaskututkimusta ja sen kanssa rinnan toteutettua sananlaskujen keruuta suhteessa oman aikansa murroskausiin.