Takautuva katse satavuotiaan Suomen historiaan nostaa esille saksan kielen
menneen prestiisikielen aseman. Nykyisyys taas on ristiriitainen: se tuo ilmi
suomalaisen kaventuneen kielivarannon, joka ei vastaa monikielisen työelämän
kielitaitotarpeisiin. Tulevaisuus on sumun peitossa ja tuntematon, mutta yritysten,
organisaatioiden ja yliopistojen kielitaitotarveselvitysten mukaan muitakin kieliä
kuin englantia tarvitaan. Saksan ja muiden niin sanottujen vähän opiskeltujen
kielten osaajia tarvitaan Suomessa.