Mynämäen kirkossa erilaiset tilalliset merkitykset sekä tilan aineelliset ja mentaaliset ulottuvuudet
limittyivät mutta myös törmäsivät toisiinsa 1760-luvulta 1780-luvulle. Kirkkotila tarjosi
aineelliset puitteet niin jumalanpalveluksille kuin pitäjänkokouksille, mutta eri yhteyksissä tilan
käyttäjät liittivät siihen myös erilaisia merkityksiä. Kirkkorakennus hahmottui sekä uskonnolliseksi että
poliittiseksi tilaksi, eivätkä nämä saman rakennuksen eri merkitykset aina olleet keskenään yhteensopivia.
Eri merkitysten ja tilallisuuksien väliset ristiriidat saattoivat tehdä kirkkorakennuksesta itsestään
poliittisen aseen pitäjänkokouksien yhteydessä ja lopulta pakottaa kokouksen etsimään itselleen
uusia kokoontumispaikkoja.