Videopelien kilpailullinen pelaaminen – e-urheilu (eSports) – on noussut viime vuosien aikana merkittäväksi osaksi urheilukulttuuriamme. Laji kerää kasvavissa määrin katsojia niin paikan päälle kuin TV:n ja eri verkkomedioiden ääreen. Esimerkiksi vuonna 2016 The League of Legends -pelin finaalilla oli 43 miljoonaa katsojaa (Riot Games, 2016). Myös e-urheilussa liikkuvat rahamäärät ja palkintorahat ovat kasvussa (Talouselämä, 2017). Useat muista lajeista paremmin tunnetut urheiluseurat ovat myös perustaneet e-urheilujoukkueita. Lajin urheilullisuudesta on käyty paljon keskustelua, mutta pelaajien fyysistä harjoittelua ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu. Tämä tutkimus selvitti mm. e-urheilun huippujen harjoitusmääriä – ennen kaikkea fyysiseltä kantilta, sekä fyysisen harjoittelun koettuja vaikutuksia kilpailusuoritukseen.

Menetelmät: Tutkimuksen data kerättiin verkkokyselytutkimuksella syyskuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat huipputason ja vakavasti huipulle tähtäävät e-urheilijat. 31 vastaajaa tavoitettiin suoraan kutsumalla ja 84 sosiaalisen median kautta. Yhteensä kyselyyn vastasi 115 e-urheilijaa. Datan analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 22 ohjelmistoa. Vastaajien keski-ikä oli 20.8 vuotta. Vastaajista 68% pelasi pääosin joukkueissa ja 27% oli yksilöurheilijoita. Tutkimuksen rajoitteena oli aasialaisten ja aasialaisia tiimejä edustavien vastaajien vähäinen määrä. Tutkimuksen tulokset ovatkin yleistettävissä vain eurooppalaisiin ja pohjois-amerikkalaisiin pelaajiin.

Tulokset: Huipputason ja huipulle tähtäävät e-urheilijat harjoittelevat keskimäärin noin 5,5 tuntia päivittäin, josta keskimäärin yksi tunti on fyysistä harjoittelua, kuten lenkkeilyä, voimaharjoittelua tai vastaavaa. Lepo- ja kilpailupäivät huomioiden, todellinen päivittäinen harjoitusmäärä on suhteessa korkeampi. Suurin osa vastaajista koki fyysisen harjoittelun parantavan heidän suoritustasoaan e-urheilussa: 39% koki vaikutuksen jokseenkin positiivisena ja 17% erittäin positiivisena. Yksilö- ja joukkueurheilijoiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Noin 82 prosentilla vastaajista oli (fyysinen) harjoitusohjelma, mutta suurin osa (70%) oli kuitenkin itse vastuussa oman (fyysisen) harjoitusohjelmansa suunnittelusta ja vain noin 10 prosentille ohjelman suunnitteli valmentaja tai vastaava.

Johtopäätökset: Tutkimus osoittaa, että pelaamisen lisäksi myös fyysinen harjoittelu on keskeisessä osassa huipputason e-urheilijoiden tavoitellessa parempaa kilpailumenestystä. Tämä antaa mielenkiintoisen viestin uraansa aloittaville pelaajille, kuten myös huippupelaajia fanittaville harrastajille. Lisäksi se vihjaa, että e-urheilutiimien tulisi panostaa enemmän pelaajiensa fyysisen harjoittelun suunnitteluun. Kannustamme sellaisten sosiaalisten verkostojen kehittämistä, jotka auttavat nuoria ymmärtämään ja arvostamaan myös e-urheilun asettamia fyysisiä vaatimuksia e-urheilijan polulla.