Kansainvälistyminen ja kilpailu
vaativat yrityksiltä ja niiden rakenteelta joustavuutta, mikä on tuonut
mukanaan yritysrakenteiden nopeita muutostarpeita toimialarationalisointeina ja
yrityskauppoina. Jakautuminen on monipuolinen strategisia ja verotuksellisia
mahdollisuuksia tarjoava tapa muokata yritysrakenteita. Jakautumisella on
kuitenkin merkittäviä vaikutuksia osakkeenomistajien, velkojien kuin itse
osallisyhtiöiden taloudelliseen ja oikeudelliseen asemaan.

Tässä tutkielmassa käsitellään
osakeyhtiön jakautumista, jossa ensisijaisena lähtökohtana ovat osakeyhtiölain
säännökset. Tarkastelussa keskitytään osakeyhtiön jakautumiseen sekä soveltuvin
osin sulautumisen ja liiketoimintasiirtoon liittyviin tulkintoihin. Toisena
tarkastelukohteena on jakautumisen verosääntely, jossa jakautuvan yhtiön
lisäksi on otettu esille myös osakastason verokohtelu. Kolmantena näkökulmana
on jakautumisen vaikutus yrityksen kirjanpitoon.  Tarkastelussa
keskitytään yksityisiin osakeyhtiöihin sekä suomalaiseen kirjanpitokäytäntöön.

Jakautumiseen ja sen verokohteluun
liittyy edelleen merkittäviä tulkinnanvaraisuuksia ja epäselvyyksiä. Näitä ovat
muun muassa kirjanpidollisen jatkuvuuden vaatimus, sovellettavat kirjanpitomenetelmät, liiketoimintakokonaisuuskäsitteen
laajuus, osingon verokohtelu jakautumistilanteissa, rahavastikkeen ja
vastikeosakkeiden myöhemmän luovutuksen vaikutukset huojennuksiin.
Jakautumiseen liittyy kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia erilaisten
sarjatoimien ja oikea-aikaisten järjestelyjen kautta.

Jakautuminen on yritysjärjestelynä
toteutukseltaan ja osapuolten etujen yhteensovittamisen kannalta haastava
kokonaisuus, jossa on pystyttävä hallitsemaan niin kirjanpidolliset,
verotukselliset kuin yhtiöoikeudellisetkin tekijät. Järjestelyllä on lisäksi
vaikutuksia yrityksen sopimuksiin, vakuuksiin ja vastuihin sekä kyseisen
yritysjärjestelyn toteutuksen lisäksi myös mahdollisiin myöhempiin
luovutuksiin, niiden verokohteluun ja jopa toteutusvaihtoehtoihin. Kansainvälinen
kilpailukyky ja mahdollinen tulevaisuuden edellyttämä muuntautumiskyky tulevat
vaatimaan yrityksiltä muutoksia. Nämä yritysten tulevaisuuden haasteet
vaatinevat niin lainsäädännöltä, yrityksiltä ja sidosryhmiltäkin yhä
kauaskantoisempien vaikutusten arviointia.