Tutkin tässä artikkelissa
oikeustieteen jännitteistä suhtautumista empiiriseen tutkimukseen. Viime
vuosisadan oikeusteoreettisista suuntauksista skandinaavinen realismi oli
selkeimmin suuntautunut empiiriseen yhteiskuntatieteeseen. Suomessa
analyyttinen koulukunta ei ole suoranaisesti kohdistanut kiinnostustaan
empiirisen yhteiskuntatieteiden tuloksiin tai metodeihin. Sen sijaan teorian
taholla löydän yhtymäkohtia yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen teoreettiseen
kehitykseen. Artikkelin toisessa osassa pohdin kahta sosiologiassa käytettyä
metodia, tyyppitapausten muodostamista ja oikeudellisten tekstien
diskurssianalyyttistä lukemista, oikeudellisten aineistojen lukemisen
näkökulmasta.