Perussuomalaiset saivat merkittävän voiton vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ennen nousuaan Suomen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, perussuomalaiset saavuttivat ennätyksellisen suosion gallupmittauksissa. Vaalitulosten perusteella tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti perussuomalaisista ja sen puheenjohtajasta annettua kuvaa kahden sanomalehden pääkirjoituksissa.

Median monipuolistunut toimintakenttä ja muuttuneet toimintatavat politiikan journalismissa ovat vaikuttaneet myös poliittisen historian tutkimiseen. Median murros on työn historiallinen konteksti. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien pääkirjoitukset ovat tutkimuksen primääriaineisto, jota analysoidaan temaattisiin osiin jaoteltuna, ja jota heijastetaan median murrokseen. Tutkimuksissa on osoitettu, että median ja politiikan symbioottinen suhde on vaikuttanut uutisoinnin viihteellistymiseen muun muassa laatu- ja sensaatiomedioiden lähentymisenä. Tutkimuksessa vertaillaankin kahden erilaisen lehtityypin, päivälehden ja iltapäivälehden tuottamia tapoja käsitellä vaaleja.

Pääkirjoituksista muodostuu neljä temaattista kokonaisuutta; gallupuutisointi, hallituksenmuodostus, Timo Soini ja henkilöityminen sekä EU:n talouskriisi vaalien ykkösaiheena. Kaikista aihealueista löytyy yhtymäkohtia median murroksesta juontavien tutkimushavaintojen kanssa. Vahva nojaaminen galluplukuihin ja EU-teeman nostaminen muiden aiheiden yläpuolelle todistavat pääkirjoitusten yksipuolisesta lähestymistavasta vaaleihin. Perussuomalaisten esittäminen kirjoituksissa lähes yksinomaan Timo Soinin välityksellä kulkee käsi kädessä henkilöitymisteesien kanssa.

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat suhtautuivat tutkimuksen perusteella kriittisesti perussuomalaisiin. Vaikka asenne oli lehdillä sama, ne eivät käyttäneet samanlaisia keinoja viestin välittämiseen, vaan erosivat toisistaan, kuten päivä- ja iltapäivälehden kuuluukin. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa esitetyt analyysit eivät olleet kovinkaan syvällisiä, ja että pääkirjoittaja asemoi puolueet toisiinsa nähden lähinnä vain gallupien mukaisesti. Pääkirjoituksissa ei esitetty monipuolisesti hallituksenmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä eikä käytetty palstatilaa Timo Soinin todellisten kannanottojen esiintuomiseen tai arvioimiseen. Soinia ja perussuomalaisia tuotiin esille lähinnä muista erottautumisen vuoksi. Laatujournalismia edustava Helsingin Sanomat ei pääkirjoituksissaan ollut vakuuttava, minkä vuoksi olisi tärkeää jatkaa lehtien pääkirjoituksien vertailua laajentamalla tutkimusaineistoa muihin sanomalehtiin.