Ruotsinkielisillä suomalaisilla (noin 5 % väestöstä) on jonkin verran parempi terveys suomenkieliseen väestöön verrattuna. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuja tätä aihepiiriä käsitteleviä tuloksia. Erot koskevat erityisesti miehiä eivätkä ole jyrkkiä mutta näkyvät useiden väestön terveydentilaa kuvaavien muuttujien tasolla, esimerkiksi kuolleisuudessa, työkyvyttömyysriskissä ja jossain määrin myös koetussa terveydessä. Havaintoja ei voi selittää pelkästään sosioekonomisin tekijöin. Todennäköisesti pitkän ajanjakson aikana vaikuttaneet samanaikaiset sosiaaliset, kulttuuriset ja biolääketieteelliset mekanismit ovat vaikuttaneet erojen syntyyn. Tutkimustulosten merkitys lisääntyisi, jos niitä voitaisiin soveltaa yleisemmin terveyden edistämisessä.