Autochrome oli ensimmäinen kaupallinen värivalokuvamenetelmä, jolla periaatteessa kenen tahansa oli mahdollista kuvata värillisiä positiivikuvia lasille. Keksintö synnytti 1907 markkinoille tullessaan maailmanlaajuisen autochrome-kuumeen, myös Suomessa. Taiteellisten kuvien lisäksi se soveltui erityisen hyvin muistokuvien tallentamiseen, tosin vain varakkaille. Into kuitenkin laantui ja hiipui hiljalleen pois 1920-luvun mittaan. Artikkelissani esittelen esimerkkejä erilaisista autochrome-kuvaajista Suomessa. Tarkastelen kuvien teknisiä ominaisuuksia niiden materiaalisuutena, joka ohjasi ja rajasi kuvien sosiaalisia ja kulttuurisia toimintatapoja ja merkityksiä. Samalla tekniikan kantamat merkitykset muovautuivat muuttuvien kontekstien myötä.