A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Ketä saa kiduttaa – kuulustelumenetelmien ja oikeuskäsityksien murroksista uuden ajan alun Euroopassa
Alaotsikko: - kuulustelumenetelmien ja oikeuskäsityksien murroksista uuden ajan alun Euroopassa
Tekijät: Satu Lidman
Kustantaja: Suomalainen lakimiesyhdistys
Julkaisuvuosi: 2013
Journal: Lakimies
Lehden akronyymi: LM
Numero sarjassa: 4
Vuosikerta: 111
Numero: 4
Aloitussivu: 601
Lopetussivu: 623
Sivujen määrä: 23
ISSN: 0023-7353
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastelun kohteena on oikeudellisen kidutuksen historia uuden ajan alun Euroopassa yleensä, sekä erityisemmin kaksi ennen Ranskan vallankumousta julkaistua rikoslakia. Vuoden 1768 Constitutio Criminalis Theresiana salli oikeudellisen kidutuksen, vuonna 1786 ilmestynyt Riforma della legislazione criminale di Toscana edusti vastakkaista kantaa. Ensimmäinen kuuluu yleisesti tunnettuihin lakikirjoihin, mutta jälkimmäinen on jäänyt tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Mitä nämä lait, kuten myös niitä edeltänyt kidutuskritiikki, kertovat aikansa eurooppalaisesta oikeusajattelusta ja -käsityksistä, erityisesti uudistuvan rikos- ja prosessioikeuden alalla? Miten suhteellisia valistuksen oletettu inhimillisyys ja lempeys lopulta olivat?
Artikkelissa tarkastelun kohteena on oikeudellisen kidutuksen historia uuden ajan alun Euroopassa yleensä, sekä erityisemmin kaksi ennen Ranskan vallankumousta julkaistua rikoslakia. Vuoden 1768 Constitutio Criminalis Theresiana salli oikeudellisen kidutuksen, vuonna 1786 ilmestynyt Riforma della legislazione criminale di Toscana edusti vastakkaista kantaa. Ensimmäinen kuuluu yleisesti tunnettuihin lakikirjoihin, mutta jälkimmäinen on jäänyt tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Mitä nämä lait, kuten myös niitä edeltänyt kidutuskritiikki, kertovat aikansa eurooppalaisesta oikeusajattelusta ja -käsityksistä, erityisesti uudistuvan rikos- ja prosessioikeuden alalla? Miten suhteellisia valistuksen oletettu inhimillisyys ja lempeys lopulta olivat?