Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys (D4)
Yliopisto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus – luonteva osa tutkintoa? Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja
Julkaisun tekijät: Suvi Jokila, Johanna Kallo
Kustantaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuvuosi: 2017
Sarjan nimi: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja
Numero sarjassa: 26
Volyymi: 2017
Lopetussivun numero: 32
ISBN: 978-952-263-478-8
eISBN: 978-952-263-479-5
ISSN: 1799-0343
Verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-479-5
Rinnakkaistallenteen osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-479-5
Artikkelissa tarkastellaan kansainvälistä liikkuvuusjaksoa osana yliopistotutkintoa. Kiinnostus
kohdistuu opiskelijaprofiileihin: keitä ovat kansainväliselle liikkuvuusjaksolle lähtevät
yliopisto-opiskelijat, ketkä suunnittelevat liikkuvuusjaksoa, ja ketkä puolestaan eivät lähde
liikkuvuusjaksolle. Tämä liikkuvuusryhmittely toimii analyysien perustana. Artikkelissa selvitetään
myös niitä tekijöitä, jotka opiskelijoiden mukaan vaikeuttavat liikkuvuusjaksolle
lähtemistä. Lisäksi tarkastellaan, miten yliopistot viittaavat opiskelijaliikkuvuuteen omissa
strategiateksteissään, ja missä määrin opiskelijoiden ulkomailla suorittamat opintopisteet
on hyväksytty osaksi heidän tutkintojaan.
Aiemmissa liikkuvuustutkimuksissa on havaittu, että liikkuvuuteen vaikuttavat monet
eritasoiset tekijät. Tutkimuksissa on selvitetty objektiivisten ja subjektiivisesti koettujen
tekijöiden, kuten sukupuolen, sosioekonomisen taustan ja taloudellisten tekijöiden vaikutuksia
opiskelijaliikkuvuuteen. Tutkimusten perusteella liikkuvuusjaksolle osallistuu
useammin nainen kuin mies (Salisbury ym., 2010), pehmeämmiltä tieteenaloilta (Daly &
Barker 2005), ja hänen sosioekonominen taustansa on korkeampi kuin ei-liikkuvien osalta
(Ballatore & Ferede 2013). Keskeisimpiä opiskelijoiden kokemia liikkuvuutta vaikeuttavia
tekijöitä ovat taloudelliset kustannukset, erossaolo perheestä tai ystävistä, sekä opintojen
viivästyminen (Beerkens ym. 2016; Netz 2015).
Tämän artikkelin tulokset perustuvat vuonna 2016 kerättyyn Eurostudent VI-kyselyaineistoon
ja yliopistojen omiin strategiateksteihin. Eurostudent-kyselyyn vastanneista yliopisto-
opiskelijoista 15 % on ollut liikkuvuusjaksolla, 24 % ei ole ollut liikkuvuusjaksolla mutta
on aikeissa lähteä, ja 60 % ei ole ollut liikkuvuusjaksolla eikä ole aikeissa lähteä. Tutkimus
vahvisti aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että liikkuvuusjakso toteutuu useimmiten
naisilla. Liikkuvuusjaksolle lähteneiden opintojen aloitusikä on keskimäärin alhaisempi kuin
opiskelijoilla, jotka eivät lähde liikkuvuusjaksolle. Liikkuvuusjaksolle lähteneet opiskelijat
ovat useimmiten humanistisilta, kauppatieteellisiltä, yhteiskuntatieteellisiltä ja teknillistieteellisiltä
aloilta. Myös sosioekonominen tausta näyttäisi vaikuttavan opiskelijoiden liikkuvuuteen;
liikkuvuusjaksolle lähteneiden tai sitä suunnittelevien opiskelijoiden vanhemmat
ovat useammin korkeakoulutettuja kuin liikkuvuusjaksolle lähtemättömien opiskelijoiden ryhmässä. Sosiaalisen valikoitumisen lisäksi liikkuvuusjaksot näyttävät osin kasautuvan
samoille opiskelijoille; liikkuvuusjaksolle kerran lähteneet opiskelijat lähtevät todennäköisemmin
uudestaan. Myös perheen perustaminen vaikuttaa liikkuvuuteen; liikkumattomien
ryhmässä opiskelijoilla on useammin lapsi kuin liikkuvuutta suunnittelevien ryhmässä.
Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijaliikkuvuuteen liittyviä koettuja vaikeuttavia tekijöitä kolmella
osa-alueella: elämäntilanne ja taloudelliset tekijät, korkeakoulujen liikkuvuusjärjestelyt,
ja opiskelijan kokemiin omiin taitoihin ja opinnoista koettuun hyötyyn liittyvät tekijät. Tulokset
osoittivat, että merkittävimmät vaikeuttavat tekijät liittyvät opiskelijan elämäntilanteeseen
ja taloudelliseen tilanteeseen. Odotettuja taloudellisia kustannuksia pidettiin keskimäärin
suurimpana liikkuvuuden vaikeuttajana kaikissa kolmessa tutkitussa ryhmässä.
Yliopistojen strategioita tarkasteltaessa havaittiin, että opiskelijoiden liikkuvuuteen viitataan
yleisluonteisesti ja joissakin tapauksissa ei ollenkaan. Kyselyyn vastanneet opiskelijat
kokivat yliopistojen liikkuvuusjärjestelyt ja yliopistojen tarjoaman informaation useimmiten
riittäväksi; niiden puutteellisuuden koettiin vaikeuttaneen vähän tai jonkin verran
liikkuvuusjaksolle lähtemistä. Eurostudent-kyselyn mukaan yliopisto-opiskelijoiden liikkuvuusjaksolla
suorittamat opinnot on hyväksytty osaksi heidän tutkintojaan melko hyvin:
joko kokonaan (76 %) tai osa opinnoista (12 %).
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että opiskeluliikkuvuusjaksolle lähtevät muodostavat
valikoituneen ryhmän, jolle liikkuvuusjaksot osin myös kasautuvat. Liikkuvuusjakso ei
siis näytä muotoutuvan luontevaksi osaksi kaikkien tutkintoa, vaan liikkuvuuteen vaikuttavat
opiskelijoiden elämäntilanteista, taustasta ja taloudellisista tekijöistä koostuvat monisyiset
todellisuudet, joissa opiskelijat tekevät päätöksen liikkuvuusjaksolle lähtemisestä tai
lähtemättä jättämisestä.