Maailma on virtualisoitunut muutamassa vuosikymmenessä. Samaan aikaan on otettu käyttöön myös bio-, geeni- ja nanoteknologiaa. Nämä kaikki teknologiat yhdessä ja erikseen ovat jo muuttaneet ja tulevat edelleen muuttamaan merkittävällä tavalla taloutta, yhteiskuntaa ja elämisen tapaa.

Teknologinen murros alkoi viestinnästä ja mediasta (tieto- ja viestintäteknologiasta). Nyt tämä murros on saavuttamassa muun talouden: media ja viestintä eivät ole enää jokin erillinen toimiala, vaan rakenne ja toimintaympäristö, jossa kaikki muu tapahtuu.  Elämme mediayhteiskunnassa. Seuraavaksi tietoteknologia astuu ulos tietokoneista ja matkapuhelimista huonekaluihin, kodinkoneisiin, rakennuksiin, vaatteisiin, pakkauksiin, autoihin jne. Syntyy ubinetti, jossa älykkäät koneet ja laitteet kommunikoivat keskenään ja ovat yhteydessä globaaliin palvelupilveen. Samalla robotisaatio yleistyy ja rakennettu ympäristö automatisoitu.

Uusi teknologia muuttaa myös käyttökulttuureita ja toimintamalleja. Kaikki tehdään ja käytetään tulevaisuudessa eri tavalla kuin ennen. Siirrymme virtuaalisuuden myötä blogalisaatioon ja hybriditalouteen, jossa asiakkaat osallistuvat sosiaalisen median avulla tuotteiden suunnitteluun, valmistamiseen ja jopa (joukko)rahoitukseen. Sosiaalinen media on arkipäiväistymässä ja muovautumassa tuotantorakenteeksi.  Kaupungintalot, kirkko, poliisi, sanomalehdet ja kaupat siirtyvät virtuaalimaailmoihin, joissa ihmisetkin ovat. Samalla sosiaalinen media vakavoituu ja arkistuu. Myös pelit siirtyvät viihdeteollisuudesta kokonaisuuden hallinnan ja johtamisen välineiksi (serious games).

Olemme siirtymässä maailmaan, jossa esimerkiksi pakkaukset helpottavat elämää hoitamalla asiat ihmisten puolesta. Pakkaus tunnistaa kuka sitä käyttää ja valmistaa käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; esimerkiksi käyttöohjeita, diagnooseja yms. Vastaavasti myös älykkään kodin design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Jääkaappi voi tehdä inventaarion ja kertoa lähikaupan päivän tarjoukset. Perheen jäsenet voivat asua eri puolilla maailmaa, mutta syödä silti illallisen ”yhdessä” ruokailuhuoneen seinän kokoisten näyttöjen avulla. Autot eivät tarvitse kuljettajaa, tehtaissa ei tarvita ihmisiä – ja myös sairaaloissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa ja ravintoloissa työskentelee palvelurobotteja.