A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Pienten lasten motivaation rakenne ja pysyvyys
Tekijät: Lepola Janne, Laitinen Satu, Kajamies Anu
Kustantaja: Suomen Psykologinen Seura
Julkaisuvuosi: 2013
Journal: Psykologia
Numero sarjassa: 4
Vuosikerta: 48
Numero: 4
Aloitussivu: 256
Lopetussivu: 273
ISSN: 0355-1067
Tiivistelmä
Tutkimuksessa analysoitiin opettajan havaintoihin perustuvan arviointimenetelmän luotettavuutta ja soveltuvuutta tutkittaessa lasten motivaation kehitystä. Tutkimukseen osallistui 130 lasta. Lasten motivaatiota arvioitiin päiväkodissa 4, 5 ja 6 vuoden iässä. Konfirmatorinen faktorianalyysi (CFA) osoitti, että kolmen faktorin malli kuvasi parhaiten motivaation rakennetta 4–6-vuotiailla lapsilla. Pitkittäinen konfirmatorinen faktorianalyysi osoitti, että tehtäväsuuntautuneisuuden, välttämissuuntautuneisuuden ja sosiaaliseen riippuvuussuuntautuneisuuden ulottuvuuksiin liittyvien väittämien rakenne toistui samanlaisena 4–6 vuoden iässä. Lasten tehtävä- ja välttämissuuntautuneisuus olivat kohtuullisen pysyviä neljännestä kuudenteen ikävuoteen. Lisäksi havaittiin, että tytöt arvioitiin tehtäväsuuntautuneemmiksi kuin pojat jo selvästi ennen esiopetusikää. Pienten lasten opettaja ja lasten toiminnan havainnointiin perehtynyt tutkija tai psykologi voi arvioida menetelmällä lapsen motivaation kehittymistä päiväkodin askartelu- ja toimintatilanteissa.
Tutkimuksessa analysoitiin opettajan havaintoihin perustuvan arviointimenetelmän luotettavuutta ja soveltuvuutta tutkittaessa lasten motivaation kehitystä. Tutkimukseen osallistui 130 lasta. Lasten motivaatiota arvioitiin päiväkodissa 4, 5 ja 6 vuoden iässä. Konfirmatorinen faktorianalyysi (CFA) osoitti, että kolmen faktorin malli kuvasi parhaiten motivaation rakennetta 4–6-vuotiailla lapsilla. Pitkittäinen konfirmatorinen faktorianalyysi osoitti, että tehtäväsuuntautuneisuuden, välttämissuuntautuneisuuden ja sosiaaliseen riippuvuussuuntautuneisuuden ulottuvuuksiin liittyvien väittämien rakenne toistui samanlaisena 4–6 vuoden iässä. Lasten tehtävä- ja välttämissuuntautuneisuus olivat kohtuullisen pysyviä neljännestä kuudenteen ikävuoteen. Lisäksi havaittiin, että tytöt arvioitiin tehtäväsuuntautuneemmiksi kuin pojat jo selvästi ennen esiopetusikää. Pienten lasten opettaja ja lasten toiminnan havainnointiin perehtynyt tutkija tai psykologi voi arvioida menetelmällä lapsen motivaation kehittymistä päiväkodin askartelu- ja toimintatilanteissa.
Turun yliopiston Tutkimustietojärjestelmän portaali