Lähiruoka
paikallista ja kestävää

Lähiruoka kiinnostaa
kuluttajia tällä hetkellä paljon ja erityisesti juuri tähän aikaan vuoden sadon
antimien ollessa parhaimmillaan. Lähiruokaan liittyy ruoan tuoreus ja sen
koetaan olevan erityisesti sesongin tai vuodenajan mukainen ruokatuote. Lähiruoka
on kestävää, sillä ruoanketju on lyhyt, reilu ja läpinäkyvä.

Lähiruoka on paikallista
pohjautuen alueen raaka-aineisiin ja ruokakulttuuriin. Tuottajan ja jalostajan tutut
kasvot takaavat tuotteen laadun. Ostamalla paikallistuotteita voi vaikuttaa
alueen hyvinvointiin. Ruoka- ja juomajalostus on Suomen suurin
kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala, joka
työllistää suoraan noin 40 000 henkeä noin 3000 toimipaikassa. Ruokaketju
maataloudesta elintarvikejalostukseen ja kauppaan työllistää noin 300 000
henkeä eli noin 12 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta.  Lähiruoan ohella koko ruokaketjulla on suuri
alueellinen merkitys maataloustuotannossa ja koko maaseudulle, sillä valtaosa syömämme
ruoan raaka-aineista on Suomessa tuotettua.

Ruokakulttuuri pohjautuu
perinteisiin mutta muotoutuu ajan vaatimusten mukaan. Historiallisesti idän ja
lännen ruokakulttuurien vaikutus on näkynyt ruoassamme, mutta nyt yhä enemmän paikallisuus
ja esim. vanhat raaka-aineet ovat nousseet uuteen arvoon ja käyttöön. Globalisaatio
tasoittaa alueellisia ruokakulttuureja mutta paikallisuus, alueen raaka-aineet
ja erityispiirteet puolestaan nousevat vahvemmin esille.

Ruoan maistuessa hyvältä
ja siihen liittyvien tarinoiden kertoessa tuotteen alkuperästä lähiruoka
tarjoaa elämyksellisyyttä. Hyvä tarina on monelle yritykselle keino erottautua
ja hyvä kilpailuvaltti. Kuluttaja haluaa aidosti tietää mistä ruoka tulee, kuka
sen on tehnyt ja miten se on tehty. 
Ruoalle halutaan juuret ja silloin se tuntuu tutulta ja turvalliselta.

Taloustutkimus Oy:n Suomi
syö -tutkimuksen mukaan 64 % vastaajista kokee että tieto tuottajasta
tekee lähiruoasta houkuttelevan. Kuitenkin vain 35 % kertoo heillä olevan
riittävästi tietoa tuotteen tuottajasta. Onkin erityisen kiinnostavaa miten
kuluttajalle saadaan tieto tuottajasta ja alkuperästä.

Lähiruoka sopii paitsi
arkeen ja juhlaan, se tuo myös lisäarvoa matkailuun. Ruoka paikallisine
erikoisuuksineen tulee matkailijoille tutuksi kierrettäessä eri puolilla maata.
Matkailija toivoo yllätyksiä ja kokemuksia mutta kuitenkin tietty tuttuus luo
turvallisuutta.

Pienet, alle 20 henkilöä
työllistävät ruokayritykset ovat keskeinen osa elintarvikealaa. Yleisimmät
pienten yritysten toimialat ovat leipomotoiminta, vihannesten, marjojen ja
hedelmien jalostus sekä lihanjalostus. Pienillä yrityksillä on merkittävä rooli
suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjinä ja kehittäjinä. Niiden
päämarkkina-alue on pääosin paikallinen markkina ja ne ovatkin
lähiruokayrityksiä aidoimmillaan.

Maailman ruokatrendeissä
näkyy selvästi suoraan tilalta ostamisen suosio. Esimerkiksi Farmers’ Market,  Farmigo ja Cowfunding ovat toimintakonsepteja,
jotka perustuvat helppoon ja erittäin läpinäkyvään toimintamallin.  Gallup Elintarviketieto Oy:n kesäkuun alussa
tekemän selvityksen mukaan Suomessa kaksi kolmasosaa kuluttajista on ostanut
ruokaa suoraan tuottajalta ainakin kerran viimeksi kuluneiden 12 kuukauden
aikana. Kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna suoraan tuottajalta
ostaneiden osuus on noussut 52 prosentista 64 prosenttiin. Tori on yleisin
paikka ostaa suoraan tuottajalta. Seuraavina ovat maatila, kaupan
tuottajatiski, pienyrityksen myymälä ja tienvarsi, joissa on asioinut 12–18
prosenttia kuluttajista. 

Osta tilalta! -päivänä
10.9.2016 tuottajat ja kuluttajat kohtaavat. Kuluttajat voivat tulla ostoksille
tiloille, tavata tuottajia, keskustella ja kysyä tuotannosta sekä tutustua
tilan toimintaan. Tila voi mahdollisuuksiensa mukaan tarjota kävijöille
tilaisuuden tutustua tilan eläimiin, koneisiin ja pihapiiriin.  Osta tilalta -päivää voidaan laveasti
ajateltuna pitää myös ruokamatkailuna, jolloin kuluttajat lähtevät lähiruoan
ostosmatkalle tiloille.

Osta tilalta! -päivä
järjestetään ensimmäistä kertaa ja sen organisoijina ovat Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja Maaseutuverkostopalvelut, Turun
yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa-
ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska Lantbruksproducenternas
Centralförbund SLC. Pääroolissa ovat päivään osallistuvat tilat, jotka löytyvät
ostatilalta.fi -sivuilta sekä kuluttajat, jotka lähtevät tiloille tutustumaan
ja ostoksille.