D3 Artikkeli ammatillisessa konferenssijulkaisussa
Lajistopainotettu suoraviljelymenetelmä verrattuna laimennusviljelyyn
Tekijät: Häkkilä Sirkku, Pessi Anna-Mari
Toimittaja: Jorma Säteri, Mervi Ahola
Konferenssin vakiintunut nimi: Sisäilmastoseminaari
Kustannuspaikka: Juva
Julkaisuvuosi: 2016
Kokoomateoksen nimi: SIY-raportti 34
Sarjan nimi: SIY-raportti
Numero sarjassa: 34
Aloitussivu: 283
Lopetussivu: 288
Sivujen määrä: 6
ISBN: 978-952-5236-44-6
Tiivistelmä
Tutkimuksessa
vertailtiin kahta eri rakennusmateriaalinäytteiden mikrobikasvua selvittävää
viljelymenetelmää, STM:n ohjeistuksen mukaista kvantitatiivista
laimennosviljelyä, sekä semikvantitatiivista, lajistopainotettua
suoraviljelymenetelmää. Tulosten yhteneväisyyttä toisiinsa verrattiin paitsi
aktinomykeetti- ja sieni-itiömäärien suhteen että näytekohtaisen
kokonaistulkinnan suhteen. Vertailussa on mukana 312 kpl alkuvuodesta 2015
Aerobiologian yksikön laboratorioon toimitettua asiakaspalvelunäytettä,
joista oli tilattu laimennosviljely. Samoista näytteistä tehtiin
suoraviljely. Laimennosviljelyt analysoitiin ja tulkittiin
Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti. Suoraviljelymenetelmässä levitettiin
vakiomäärä näytettä suoraan elatusalustoille (THG, MA2 ja DG-18).
Suoraviljelyjä analysoitaessa käytettiin lajistopainotettua
semikvantitatiivista asteikkoa. Tässä asteikossa biomassaan nähden
suuri-itiöiset mikrobiryhmät (esim. Alternaria, Stachybotrys ja
Ulocladium-suvut) sekä ryhmät, joiden itiöt levittyvät suoraviljelyssä
huonosti (Chaetomium) arvioidaan kasvustoksi osalta pienemmissä
pesäkemäärissä. Biomassaansa nähden suhteellisesti runsaampia itiömääriä
tuottavat ryhmät (esim. Penicillium)
arvioidaan kasvustoksi taas muita ryhmiä suuremmissa pesäkemäärissä. Tässä
aineistossa aktinomykeettimäärien vastaavuus eri menetelmillä (luokiteltuna
kasvua – ei kasvua) oli 90,1 % ja ylitti 80% MA2– ja DG-18-alustoilla (84,2%
ja 82,4%). Näytekohtaisessa kokonaistulkinnassa – kaikki alustat huomioiden –
menetelmien yhtenevyys oli 87,5%. Lajistopainotettu suoraviljelymenetelmä
antaa hyvän yhtenevyyden laimennusviljelyn kanssa.
Tutkimuksessa
vertailtiin kahta eri rakennusmateriaalinäytteiden mikrobikasvua selvittävää
viljelymenetelmää, STM:n ohjeistuksen mukaista kvantitatiivista
laimennosviljelyä, sekä semikvantitatiivista, lajistopainotettua
suoraviljelymenetelmää. Tulosten yhteneväisyyttä toisiinsa verrattiin paitsi
aktinomykeetti- ja sieni-itiömäärien suhteen että näytekohtaisen
kokonaistulkinnan suhteen. Vertailussa on mukana 312 kpl alkuvuodesta 2015
Aerobiologian yksikön laboratorioon toimitettua asiakaspalvelunäytettä,
joista oli tilattu laimennosviljely. Samoista näytteistä tehtiin
suoraviljely. Laimennosviljelyt analysoitiin ja tulkittiin
Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti. Suoraviljelymenetelmässä levitettiin
vakiomäärä näytettä suoraan elatusalustoille (THG, MA2 ja DG-18).
Suoraviljelyjä analysoitaessa käytettiin lajistopainotettua
semikvantitatiivista asteikkoa. Tässä asteikossa biomassaan nähden
suuri-itiöiset mikrobiryhmät (esim. Alternaria, Stachybotrys ja
Ulocladium-suvut) sekä ryhmät, joiden itiöt levittyvät suoraviljelyssä
huonosti (Chaetomium) arvioidaan kasvustoksi osalta pienemmissä
pesäkemäärissä. Biomassaansa nähden suhteellisesti runsaampia itiömääriä
tuottavat ryhmät (esim. Penicillium)
arvioidaan kasvustoksi taas muita ryhmiä suuremmissa pesäkemäärissä. Tässä
aineistossa aktinomykeettimäärien vastaavuus eri menetelmillä (luokiteltuna
kasvua – ei kasvua) oli 90,1 % ja ylitti 80% MA2– ja DG-18-alustoilla (84,2%
ja 82,4%). Näytekohtaisessa kokonaistulkinnassa – kaikki alustat huomioiden –
menetelmien yhtenevyys oli 87,5%. Lajistopainotettu suoraviljelymenetelmä
antaa hyvän yhtenevyyden laimennusviljelyn kanssa.
Turun yliopiston Tutkimustietojärjestelmän portaali