Sosiaalityössä tarvitaan tietoisuutta sukupuolen merkityksestä osana alan käytäntöjä ja eriarvoisia rakenteita kansallisvaltiolliset ja länsimaiset rajat ylittäen. Tässä tutkimuksessa tarkastelen sukupuolen representaatiota suomalaisten opiskelijoiden kirjoituksissa sosiaalityön harjoittelussa Tansaniassa. Tutkimuskysymykset ovat: millaisia sukupuolen ja tyttöyden representaatioita sosiaalityön opiskelijoiden kirjoituksista muodostuu ja miten nämä representaatiot merkityksellistyvät sosiaalityön opiskelijoiden ammatillisten käytäntöjen harjoittelussa Tansaniassa? Lähestyn aihetta etnografisella tutkimusotteella tuotetulla aineistolla, joka koostuu sosiaalityön harjoittelun aikana kirjoittamastani havaintopäiväkirjasta ja suomalaisten sosiaalityön opiskelijoiden kirjoitelmista. Muodostan kolme eri tuloslukua: lapsiäidit ja särkynyt perhe, työelämän sukupuolijärjestys ja käänne kohti tasa-arvoa sekä rakenteilla rikottu ruumis ja ihmisoikeudet. Tulosten perusteella sukupuolen ja tyttöyden representaatiot muodostuvat perheinstituutioissa, työelämän segregaatiossa ja yhteiskunnan eriarvoisissa rakenteissa. Nämä representaatiot merkityksellistyvät perheiden kanssa tehtävässä sosiaalityössä, sosiaalityötä kehystävässä työelämässä ja ihmisoikeuksiin perustuvassa sosiaalityössä. Sosiaalityössä on tärkeä vahvistaa intersektionaalista ja sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa sosiaalityön koulutuksessa ja työkulttuureissa. Samalla Tansaniassa suoritettu sosiaalityön harjoittelu voi edistää sosiaalityön opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia huomioida ihmisoikeudet sosiaalityön perustana.