Judith Harris esitteli teoksessaan "Kasvatuksen myytti", että vanhemmilla on melko vähän mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnallaan siihen, millainen heidän lapsestaan kehittyy. Lapsi omaksuu arvonsa toisilta nuorilta ja luenteen kehitys riippuu perintötekijöistä. Viime aikoina useat opettajat ovat väittäneet oppilaiden arvaamattoman käyttäytymisen lisääntyneen. Tuollaisen toiminnan sanotaan heikentävän koko oppilasryhmän toimintaedellytyksiä. Mitä tehdä, jos kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa ei toteudu? Perusopetuslaissa määritellään, että jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Voivatko koulut ja vanhemmat hakea edellisen perusteella oppilaille oikeusteitse työrauhaa, jos muut keinot loppuvat?