Urheilulla oli suuri merkitys juuri itsenäistyneen Suomen kansallisessa rakennustyössä. Voittoja oli tullut kansainvälisissä suurkisoissa ja kilpaurheilun menestys oli ajan lehtikirjoittajien perusmateriaalia. Naiset kuitenkin puuttuivat kilpaurheilun areenoilta varsinkin yleisurheilussa poliittisesti jakautuneessa Suomessa. Naisten mahdollisuuksista osallistua kilpaurheiluun keskusteltiinkin vilkkaasti ajan lehdistössä. Tässä artikkelissa haetaan vastauksia siihen, voiko digitaalinen tutkimusmenetelmä tuoda uusia näkökulmia kilpaurheiludiskurssin tutkimukseen. Entä muutokset keskusteluteemoissa; onnistuuko niiden tunnistaminen paremmin uusilla menetelmillä?

Tutkimuksessa käytiin läpi kolmen lehden urheilukeskusteluja olympiavuosina 1920­–1936. Lehdet olivat Helsingin Sanomat, Kisakenttä ja Työläisnaisten Urheilulehti. Tutkimuksessa käytetty digitaalinen tekstianalyysi, Topic Modeling, nosti kilpailukeskusteluista esiin kolme pääteemaa: miehinen diskurssi, terveysteema ja vahvana pohjavireenä naisten kilpailullisuuden nousu. Naisten kilpailullisuuden nousu -teema oli yllättävän vahva. Siihen liitettävien aiheiden osuus koko aineistosta oli jopa 60 %. Aihe ei ollut lähiluvulla selvästi havaittavissa, mutta analyysi kertoi sen olevan jopa ylivoimainen koko aineistossa. Tämä löydös kertoo menetelmän tärkeimmästä edusta, joka on kyky löytää tekstiaineistossa piilevänä esiintyviä aiheita. Toinen menetelmän vahvuus on mahdollisuus tutkia keskusteluteemojen muutoksia. Tässä tutkimuksessa teemojen muutos kertoi terveys- ja estetiikkatiiman hitaasta hiipumisesta. Samalla naisten oman toiminnan ja kilpailullisuuden merkitys pysyi vahvana koko tutkimusajan. Muutos oli hidas, mutta sen merkit olivat olemassa.

Digitaalinen menetelmä tuo perinteisen tutkimusmetodin, lähiluvun, rinnalle laskennallisen menetelmän. Aihemallinnusta onkin kutsuttu ”kaukoluvuksi”. Ohjelmistot monipuolistuvat edelleen ja niiden käytettävyys paranee. Samalla digitoitujen aineistojen määrä kasvaa. Yhdessä nämä avaavat mahdollisuuden uusiin näkökulmiin. Tässä tutkimuksessa kohteena oli diskurssi naisten kilpaurheilusta sotien välisenä aikana. Hidas tasa-arvokehitys urheilun kontekstissa vielä sotien jälkeisilläkin vuosikymmenillä ansaitsisi lisää tutkimusta.