Suomalaisessa korkeakoulutuksessa opiskelee sekä lukuvuosimaksuvelvollisia että maksuttomaan korkeakoulutukseen oikeutettuja opiskelijoita. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille voidaan tulkita yksityistymisen muodoksi Suomessa yleisesti julkispalveluksi mielletyssä korkeakoulutuksessa. Näin ollen korkeakoulutuksessamme ilmenee kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä korkeakoulutuksen hyödyistä ja merkityksestä, mitä harvoin huomioidaan suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa analysoin lukuvuosimaksuvelvollisten kansainvälisten ja maksuttomaan korkeakoulutukseen oikeutettujen suomalaisten maisteriopiskelijoiden (N=34) haastattelupuheesta diskursseja korkeakoulutuksen yksityisistä ja yhteiskunnallisista merkityksistä. Interdiskursiivisen tarkastelun avulla tulkitsen, miten korkeakoulutuksen merkitykset ja opiskelijapositiot ovat muutoksessa. Diskursseja olivat tuottodiskurssi, velvoittavuusdiskurssi, tasa-arvodiskurssi sekä kasvudiskurssi. Korkeakoulutuksen maksullisuus rakentui diskurssien välille ja sisälle ristiriitoja tuottavaksi käytännöksi. Diskurssien välisissä valtakamppailuissa koulutuksen välinearvo korostui sen itseisarvon ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kustannuksella, mistä johtuen opiskelijoiden asema sijoittajina tai kuluttajina jätti varjoonsa opiskelijoiden aseman yhteiskunnallisena sijoituksena. Merkitysten ja positioiden
muutokset haastavat suomalaiseen korkeakoulutukseen liitettyä konventionaalista puhetta tasa-arvoisista korkeakoulutusmahdollisuuksista sekä korkeakoulutuksen velvoittavuudesta.