Artikkelin tarkoitus on analysoida eräitä kansainvälistä tunnustusta saaneita ennakointikäytäntöjä kriittisesti ja esittää joitakin kehittämissuosituksia. Ennakointia tarkastellaan demokratian ja osallistumisen näkökulmasta, esitellään Euroopan unionin keskeisiksi ennakointikäytännöiksi arvioidut suomalaiset ennakointikäytännöt ratkaisuksi alueelliseen demokratiavajeeseen sekä pohditaan ennakointikäytäntöjen kehittämistarvetta yleisemmin Suomessa. Euroopan unionin rakennemuutoksen hallintamenetelmiä arvioineen ARENAS-hankkeen loppuraportin mukaan Suomen ennakointikäytäntöjen haaste ei ole tiedon tuottamisen määrä vaan relevantin tiedon tuottaminen päätöksenteon kannalta ja sen kytkentä demokraattiseen päätöksentekoon. Artikkelin johtopäätöksissä korostetaan relevantin tiedon tuottamisen ja demokratiavajeen kuromiseksi muun muassa osallistumisulottuvuuden vahvistamista. Haasteena on myös se, miten osallistujien piiriä laajennetaan asiantuntijalähtöisestä kansalaistoiminnaksi sekä miten syvennetään edelleen niin sanottua. rikastavaa vuorovaikutusta. Myös sosiaalisen ennakointimedian ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen (mukaan lukien suora demokratia) edelleen kehittäminen nähdään tärkeäksi demokratian vahvistamisen kannalta. Demokratian vahvistamisen haaste koskee koko yhteiskuntaa mukaan lukien yritykset, ei pelkästään julkista sektoria.