Refereed review article in scientific journal (A2)
Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys
List of Authors: Pekkanen Juha, Salmela Anniina, Hyvärinen Anne, Karvonen Anne M, Leppänen Hanna, Vasankari Tuula, Vuokko Aki, Wallenius Kaisa, Huttunen Kati
Publisher: Suomalainen lääkäriseura Duodecim
Publication year: 2023
Journal: Duodecim
Journal name in source: Duodecim
Volume number: 139
Issue number: 1
Start page: 31
End page: 37
ISSN: 0012-7183
eISSN: 2242-3281
URL: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2023/1/duo17076
Self-archived copy’s web address: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/180365986
Abstract
Tutkimustiedosta poikkeavat käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista ovat yleisiä Suomessa, mikä vaikeuttaa potilastyötä ja rakennusten ongelmatilanteiden selvittämistä. Esimerkiksi oirekyselyitä, mikrobimittauksia tai toksisuustestejä pidetään hyvinä terveysriskin mittareina, vaikka sisäilman laadun arvioinnin tulisi perustua ensisijaisesti rakennuksen tutkimiseen. Pitkittynyt, sisäilmaan liitetty oireiluherkkyys tunnetaan huonosti, ja vähäisten kosteusvaurioiden merkitystä terveydelle usein yliarvioidaan. Suomalaisten rakennusten sisäilma on mainettaan parempi, sillä epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä ja laajat kosteusvauriot harvinaisia muuhun Eurooppaan verrattuna. Kyselytulokset viittaavat siihen, että myös alan ammattilaisten koulutusta näistä aiheista tulisi tehostaa. Tehostettu tutkimus, koulutus ja tiedon jakaminen vievät kohti yhteistä tavoitetta: terveyttä ja hyvinvointia edistäviä sisäympäristöjä.
Tutkimustiedosta poikkeavat käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista ovat yleisiä Suomessa, mikä vaikeuttaa potilastyötä ja rakennusten ongelmatilanteiden selvittämistä. Esimerkiksi oirekyselyitä, mikrobimittauksia tai toksisuustestejä pidetään hyvinä terveysriskin mittareina, vaikka sisäilman laadun arvioinnin tulisi perustua ensisijaisesti rakennuksen tutkimiseen. Pitkittynyt, sisäilmaan liitetty oireiluherkkyys tunnetaan huonosti, ja vähäisten kosteusvaurioiden merkitystä terveydelle usein yliarvioidaan. Suomalaisten rakennusten sisäilma on mainettaan parempi, sillä epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä ja laajat kosteusvauriot harvinaisia muuhun Eurooppaan verrattuna. Kyselytulokset viittaavat siihen, että myös alan ammattilaisten koulutusta näistä aiheista tulisi tehostaa. Tehostettu tutkimus, koulutus ja tiedon jakaminen vievät kohti yhteistä tavoitetta: terveyttä ja hyvinvointia edistäviä sisäympäristöjä.
UTU Research Portal