Tässä tutkimuksessa selvitettiin hallituksen esitysten empiirisen analyysin avulla, millaisia muutoksia ulkomaalaislakiin on tehty ja miksi. Lisäksi kartoitettiin, mitkä osat ulkomaalaislaista ovat säilyneet muuttumattomina. EU-sääntelyä, ulkomaalaislakiin liittyvää perus- ja ihmisoikeuskäytäntöä ja lainsäädännön laatua tarkastelemalla etsittiin lainsäädännön kestävyyttä vahvistavia tekijöitä ja kartoitettiin, millaisilla konkreettisilla keinoilla tulevia muutostarpeita voitaisiin ottaa huomioon lainvalmistelussa. Ulkomaalaislakia on tarkasteluaikana muutettu eniten EU-sääntelyyn liittyvistä syistä, hallitusten toimenpiteiden johdosta, ja muiden lakien muutoksiin liittyen. Kestävän lainsäädännön edellytyksenä on asianmukainen tilannekuva, hallittu muutos, ja laadukas, riittävän hyvin resursoitu valmisteluprosessi. Suosittelemme ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen riittävää resursointia, ja kokonaisuudistuksen toteuttamista osahankkeina. Asetusten hyödyntäminen aiempaa enemmän on mahdollista lainsäädännön valtiosääntöisiä reunaehtoja kunnioittaen. Suomen on jatkossakin oltava aktiivinen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisessä.
​​​​​​​

Tämä julkaisu on toteutettu osana sisäministeriön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta sisäministeriön näkemystä.